Venäläinen taide

Ikonit

Ikonimaalaus tuli Venäjälle Bysantista, ja siitä kehittyikin pian mosaiikki- ja freskotradition sivuhaara. Tavallisesti ikonit maalataan puulle temperaväreillä, ja ne voidaan koristella kultauksella. Nykyään ikoni voi olla myös painettu kuva. Ikoni ei ole perinteinen taide-esine, kuten esimerkiksi taulu, vaan ikonia käytetään uskonnon harjoittamiseen. Pappi siunaa kirkossa ikonin käyttöön. Ikoneita ei käytetä ainoastaan ortodoksikirkossa, jossa ikoneista koostuvaa alttariseinää kutsutaan ikonostaasiksi, vaan niitä sijoitetaan myös koteihin. Ikonia ei perinteisesti signeerata, vaan katsotaan, että ikoni on maalattu Jumalan kunniaksi ja hänen myötävaikutuksellaan maalarin käden kautta. Keskiajalla ikonitaiteilijat olivat arvostettuja mestareita, ja joillekin venäläisille ikonitaiteilijoille, kuten Andrei Rubljoville kehittyi oma, huippuunsa hiottu ja tunnistettava maalaustyylinsä.

Sosialistinen realismi

Eräs Venäjän vallankumouksen johtavia ideoita oli valjastaa taide palvelemaan proletariaatin diktatuuria. Tämä tuli esille erityisesti sosialistisessa realismissa, joka vuoden 1934 jälkeen oli ainoa valtion hyväksymä taidesuuntaus aina Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 asti. Sosialistisen realismin metodin mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Sosialistisen realismin ajatuksena oli realistinen muoto ja sosialistinen sisältö. Sitä sovellettiin kaikkiin taiteisiin.

Venäläinen avantgarde

Venäläisellä avantgardella viitataan laajaan modernismin aaltoon joka kukoisti Venäjällä ja Neuvostoliitossa erityisesti vuosina 1890-1930, jolloin uusia ilmaisukeinoja etsittiin vimmaisesti lähes kaikilla taiteenaloilla. Vaikka jälkeenpäin on tapana puhua venäläisen avantgarden aikakaudesta, kyseessä oli useiden pienten ryhmien kokonaisuus. Venäläiseen avantgardeen kuuluvat muun muassa:

abstrakti maalaustaide, jonka merkittävä kehittäjä Venäjällä oli Wassily Kandinsky
konstruktivismi, esimerkiksi Vladimir Tatlin vaikutti myös arkkitehtuurissa ennen funktionalismia
kubofuturismi - kubismin ja futurismin yhdistelmä. Tätä edusti esimerkiksi Vladimir Majakovski, joka oli kuvataiteilija, runoilija ja kirjailija.
suprematismi, esimerkiksi Kazimir Malevitš

Avantgarden aika päättyi Venäjällä 1930-luvulle tultaessa valtion tukeman sosialistisen realismin myötä.