Vieno Elomaa (24. huhtikuuta 1909 Valkeala – 4. heinäkuuta 1994) oli suomalainen taidemaalari ja -graafikko.

Elomaa syntyi ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kuusankosken Voikkaalla, joka tuolloin kuului Valkealan kuntaan. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Elomaa oli sairaanhoitaja, minä hän toimi sotien aikaan. Sotien jälkeen hän aloitti taideopinnot ensin Helsingin Vapaassa taidekoulussa 1947 ja myöhemmin Tukholmassa Otte Skiöldin ateljeessa 1947–1949, Pariisissa Académie André Lhotessa, Stanley W. Hayterin ateljeessa ja Académie de la Grande Chaumièressa 1950- ja 1960-luvuilla. Elomaa opiskeli ja työskenteli taiteilijana Pariisissa 1940-luvulta aina vuoteen 1969. Pariisin lisäksi hän matkusti myös muun muassa Espanjassa, Meksikossa, Aasiassa ja Afrikassa.

Elomaan teoksia esiteltiin ensi kerran näyttelyssä kotimaassa 1948. Sittemmin hänellä on ollut yksityisnäyttelyitä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuusankoskella. Ulkomailla Elomaan näyttelyitä on pidetty 1950- ja 1960-luvuilla muun muassa Pariisin Grand Palais'ssa ja Petit Palais'ssa ja hänen töitään on esitelty Pariisin naistaiteen näyttelyissä. Lisäksi Elomaalla on ollut näyttelyitä Brysselissä ja Ruotsin Malmössä ja Sävsjössä. Viimeisin pelkästään Elomaan töihin keskittynyt näyttely pidettiin Kouvolan taidemuseossa keväällä 2015.

Elomaan töitä kuuluu muun muassa Amos Andersonin taidemuseon sekä Kuusankosken ja Kouvolan kaupungin kokoelmiin. Julkisia teoksia on muun muassa Kouvolan kaupungintalossa ja kirjastossa.