OSTETAAN VÄINÖ KUNNAKSEN TEOKSIA
Väinö Kunnas (1896-1929) Taidemaalari
041 473 8034 / info@ostetaanmyydaan.fi
Wäinö (Väinö) Ilmari Kunnas (vuoteen 1906 Keränen; 12. huhtikuuta 1896 Viipuri – 10. helmikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli tyyliltään ekspressionisti ja kuului myös modernistina Tulenkantajiin ryhmän ainoana taidemaalarina. Kunnas kuvasi teoksissaan kaupunkiympäristöä ja maalasi myös paljon muotokuvia ja henkilöhahmoja. Taidemaalarin työn ohella hän toimi piirtäjänä arkkitehtitoimistoissa.
Kunnas syntyi Viipurissa, valmistui Sortavalan käsityöläiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa vuosina 1912–1917. Opintojaan hän rahoitti työskentelemällä piirtäjänä ja konttoristina Uno Ullbergin arkkitehtitoimistossa, lisäksi Kunnas oli koristemaalarina Viipurissa ja Pietarissa. Hän oli myös musikaalisesti lahjakas ja opiskeli säveltämistä Toivo Kuulan johdolla.
Vuoden 1918 sisällissodassa Kunnas taisteli punakaartin riveissä Karjalan rintamalla, ja joutui Viipurin taistelun jälkeen vankileirille. Hänet vapautettiin parin viikon kuluttua toukokuun puolivälissä, kun Ullberg ryhtyi Kunnaksen takaajaksi ja otti hänet jälleen töihin toimistoonsa. Viipurin piirustuskoulussa Kunnas kuitenkin koki joutuneensa syrjityksi punaisen taustansa vuoksi, erityisesti koulun johtajan Rurik Lindquistin taholta, ja päätti muuttaa Helsinkiin vuonna 1920.
Helsingissä hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodet 1920–1921. Samalla Kunnas tutustui pääkaupungin kirjailijapiireihin ja harkitsi myös itse alanvaihtoa kirjailijaksi. Vuonna 1924 hän sai viipurilaisen vuorineuvoksen Seth Sohlbergin stipendin ja jatkoi uraansa taidemaalarina. Stipendistään huolimatta Kunnas joutui kuitenkin työskentelemään rakennuspiirtäjänä J. S. Sirénin arkkitehtitoimistossa. Tulenkantajiin tutustuttuaan hän kuvitti muun muassa vuoden 1926 Tulenkantajat-albumin ja maalasi muotokuvia useista ryhmään kuuluneista kirjailijoista. Kunnasta pidetään myös Olavi Paavolaisen ohella toisena ryhmän taidefilosofian luojista.
Väinö Kunnas kuoli helmikuussa 1929 keuhkokuumeeseen Marian sairaalassa vain muutaman päivän sairastettuaan.
Kunnaksen vanhemmat olivat maalari Mikko Kunnas (alk. Keränen) ja Helena Varonen. Vuonna 1924 hän avioitui taidemaalari Sylvi Alice Karlssonin (1903–1971) kanssa. Heidän samana vuonna syntynyt tyttärensä on kirjailija Kirsi Kunnas. Toinen tytär Alila (s. 1926) avioitui musiikintutkija Jouko Tolosen kanssa.
Teoksia
- Maalaus Värtsilästä, 1922
- Uuno Kailaan muotokuva, 1924
- Katri Valan muotokuva, 1925
- Kaupunkikuva, 1926
- Omakuva, 1926
- Tanssit-sarja, 1927–1928
- Olavi Paavolainen, 1928
- Kirsin satunurkka, 1928.
Wäinö (Väinö) Ilmari Kunnas, född Keränen 12 april 1896 i Viborg, Finland, död 10 februari 1929 i Helsingfors var en finländsk bildkonstnär. Hans stil var expressionistisk och som modernist tillhörde han också den litterära gruppen Tulenkantajat ("Fackelbärarna") från 1920-talet, som den enda konstmålaren i gruppen. Stadsmiljöer, människor och porträtt var de vanligaste motiven i hans verk. Vid sidan av sitt arbete som konstmålare tjänstgjorde han också som ritare på olika arkitektbyråer.
Väinö Kunnas, som var född i Viborg, studerade vid Sordavalas hantverksskola och därefter 1912–1917 vid Viborgs konstvänners ritskola. Han finansierade sina studier dels genom arbete som ritare och kontorist på Uno Ullbergs arkitektbyrå, dels genom uppdrag som dekorationsmålare i Viborg och Sankt Petersburg. Han var också musikaliskt begåvad och studerade komposition under ledning av Toivo Kuula.
Under Finska inbördeskriget 1918 slogs Väinö Kunnas i det röda gardet på den karelska fronten, och efter slaget om Viborg hamnade han på fångläger. Han frigavs ett par veckor senare då Uno Ullberg trädde fram som hans garant och återanställde honom på sitt arkitektkontor. Han upplevde emellertid att han utsattes för mobbning i ritskolan i Viborg på grund av sin bakgrund som rödgardist, i synnerhet av skoldirektören Rurik Lindquist, och bestämde sig för att flytta till Helsingfors 1920.
1920–1921 studerade han vid Finska konstföreningens ritskola i Helsingfors. Han bekantade sig samtidigt med de litterära kretsarna i huvudstaden och funderade på att ändra sin yrkesinriktning och bli författare. Han erhöll 1924 det viborgske bergsrådet Seth Sohlbergs stipendium och fortsatte att arbeta som konstmålare. Han arbetade också som konstruktionsritare på J.S. Siréns arkitektbyrå. Han illustrerade Tulenkantajat-gruppens magasin 1926 och porträtterade flera av författarna tillhörande gruppen. Väinö Kunnas hade också en nyckelroll vid skapandet av gruppens konstnärliga filosofi, tillsammans med Olavi Paavolainen.
Väinö Kunnas avled i lunginflammation på Maria sjukhus, Helsingfors i februari 1929, några få dagar efter insjuknandet.
Väinö Kunnas var son till konstmålaren Mikko Kunnas (tidigare Keränen) och Helena Varonen. Han gifte sig 1924 med konstmålaren Sylvi Alice Karlsson. Paret fick samma år en dotter, författaren Kirsi Kunnas. Den yngre dottern Alila gifte sig med tonsättaren Jouko Tolonen.
Verk i urval
- Målning från Wärtsilä, 1922
- Uuno Kailas porträtt, 1924
- Katri Valas porträtt, 1925
- Stadsvy, 1926
- Självporträtt, 1926
- Dansserien, 1927–1928
- Olavi Paavolainen, 1928
- Kirsis sagohörn, 1928.
Soita ja sovi ilmainen arviointikäynti!
Sähköpostitse hinta-arvio kahden tunnin sisällä!
Ripeä nouto, välitön maksu!
käteisenä tai tilisiirtona!
Haluatko vastauksen välittömästi?
Lähetä kuvat kätevästi WhatsAppin välityksellä.