Sven Bertel Grönvall (10. huhtikuuta 1908 Helsinki — 20. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomenruotsalainen taidemaalari ja professori.

Sven Grönvall opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1931 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932–1934. Hänen töitään oli ensi kerran esillä 1933.

Sven Grönvallin ekspressionistiset maisemat ja hillitty kolorismi loivat pohjaa sotien jälkeiselle maisemamaalaukselle. Grönvallille myönnettiin Pro Finlandia vuonna 1966 ja professorin arvonimi 1974. Hän oli myös Lokakuun ryhmän perustajajäsen.

Sven Grönvall kuului taiteilijaseura Kiilaan, ja hän oli muussakin taiteen yhdistystoiminnassa laajasti mukana. Hän kuului Maire Gullichsenin lähipiiriin, ja hän kävi taiteilija Ina Collianderin kanssa tiivistä kirjeenvaihtoa, joka on julkaistu. Kirja sai Suomen taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon.

Sven Bertel Grönvall, född 10 april 1908 i Helsingfors, död 21 mars 1975 i Grankulla, var en finlandssvensk målare, grafiker, författare och konstkritiker.

Grönvall studerade 1931 vid Centralskolan för konstflit och 1932–1934 vid Finska konstföreningen. Han debuterade 1933 och blev mest känd för sina ödemarkslandskap, men målade även stilleben, interiörer och porträtt samt väggmålningar i monumentalformat (i Wärtsiläkoncernens lokaliteter i Helsingfors 1938–1939 och f.d. ålderdomshemmet i Varkaus 1953–1954). Han målade både i olja och akvarell samt tecknade med tuschfärger.

Grönvall var även aktivt verksam inom kulturpolitiken; bidrog aktivt till utformningen av såväl statens konstadministration som den folkdemokratiska rörelsens kulturpolitik. Han var stiftande medlem i den på 1930-talet grundade Oktobergruppen och anslöt sig vid samma tid till konstnärsgruppen Kiila, vars ordförande han var fr.o.m. 1959. Han var även ordförande i statens bildkonstkommission 1970–1973 och kulturföreningen Progress från 1963.

Han erhöll Pro Finlandia-medaljen 1966 och förlänades professors titel 1974.

Sven Grönvall är representerad vid bland annat Moderna museet.