Mirja Inari Airas (oik. Raipala, s. 26. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen taidemaalari ja kuvataiteilija. Hänen ensinäyttelynsä oli Helsingissä vuonna 1972.

Airas opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa grafiikan linjalla vuosina 1965–1969 ja edelleen 1969–1971 maineikkaan Mestari K:n eli Kaskipuron koulussa, samoihin aikoihin kuin muun muassa Outi Heiskanen ja Marjatta Hanhijoki. Hän kuului Record Singers -taiteilijaryhmään ja oli ryhmän Lyyra-lehden toimittaja 1974. Hän julkaisi myös taiteilijakirjan Toipilaskevät vuonna 1974.

Piirtäjänä Airas on tunnettu vivahteikkaista hiilipiirroksistaan. Airas jätti myöhemmin grafiikan omistautuakseen lähes kokonaan akvarellimaalaukselle. Akvarelleissaan Airas edustaa kolorismia ja valon vahvaa käsittelyä jossain määrin Ellen Thesleffin hengessä. Hänen teostensa lämminsävyiset tunnelmat ovat syntyneet näennäisen vaivattomasti lentävän kevyin ja harvoin siveltimenvedoin.

Airas on toteuttanut Kuopion Männistön kirkkoon Paavo Ruotsalaisen elämäntyötä kuvaavan laajan, 46 akvarellimaalausta käsittävän sarjan, ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan siunauskappeliin 20 työtä käsittävän piirrossarjan.

Airaksen vanhemmat ovat professori Erkki Airas sekä MMM Anna Airas. Hänen puolisonsa on maanviljelijä Markku Raipala, ja parilla on kaksi lasta.

Mirja Inari Airas (Raipala), född 26 december 1945 i Helsingfors, är en finländsk målare och tecknare.

Airas studerade 1965–1969 vid Konstindustriella läroverket och 1969–1971 i Pentti Kaskipuros skola. Hon deltog i grupputställningar från 1970 och höll sin första separatutställning 1974. Hon medverkade i Skördemännens Record Singers-utställningar, bland annat i Moderna museet i Stockholm 1977. Hon är som tecknare känd för sina små nyansrika, meditativa kolteckningar av organiska föremål. I sina akvareller framstår hon som en känslig kolorist och ljusmålare i till exempel Ellen Thesleffs anda. Hon medverkade från 1974 i gruppen Record Singers tillsammans med Outi Heiskanen, Hannu Väisänen och Pekka Nevalainen.