Martti Johannes Ranttila (16. lokakuuta 1897 Karuna – 24. tammikuuta 1964 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen taidemaalari. Hänen töitään oli ensi kerran esillä näyttelyssä Helsingissä vuonna 1921, jolloin hän sai I palkinnon Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailussa.

Ranttilan vanhemmat olivat kansakoulun- ja musiikinopettaja Juuso Ranttila ja Anna Ranttila (s. Filman).

Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1915–1918 ja 1919–1920. Sen jälkeen hän opiskeli 1920–1921 Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Alvar Cawénin johdolla. Hän teki opintomatkoja myös ulkomaille, muun muassa Italiaan.

Ranttila kuvasi töissään pääosin maisemia ja henkilöitä, mutta hän maalasi myös asetelmia. Teokset ovat usein pelkistettyjä tutkielmia, joissa on ajattomuuden tuntu ja aiheen kuvauksen yleispätevyyttä. Ranttilan taiteellinen kokonaistuotanto jäi verrattain vähäiseksi, sillä hän viimeisteli teoksiaan pitkään ja huolellisesti. Vuonna 1936 valmistuneen Myllykosken kirkon alttaritaulu on Ranttilan maalaama.

Ranttilalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1958.