Leena Estelle Luostarinen (15. toukokuuta 1949 Pori – 28. heinäkuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Luostarisen maalausten aihepiiri ja toteutus välittävät koskettavasti taiteilijan omia tunnetiloja ja kokemusmaailmaa. Hänen tuotantonsa edustaa persoonallisella tavalla yleiseurooppalaista ekspressionismia. Luostarisen ensinäyttely oli 1973 Helsingissä. Luostarinen erottui yhdessä Marika Mäkelän kanssa 1970-luvun lopulla Suomen maalaustaiteen valtavirrasta poikkeavilla, uusekspressionistisilla maalauksillaan, joita voidaan osin luonnehtia myös postmoderneiksi. Luostarisen maalaukset eivät esitä suoraa tarinaa, vaan keskeisimpinä elementteinä ovat tila ja tunnelma. Hänen maalauksissa käsittelemistään aiheista tunnetuimpiin kuuluvat suurikokoiset, uljasprofiiliset, lepäävät kissaeläimet. Muita aiheita ovat iibislinnut, sfinksit ja kukat.

Luostarinen oli Helsingin juhlaviikkojen Vuoden taiteilija 1988. Hän toimi myös maalauksen professorina Kuvataideakatemiassa.

Palkinnot ja tunnustukset

• 1973 Valtion taiteilijapalkinto
• 1974 Nuorten näyttelyn dukaattipalkinto
• 1981 Suomen Taiteilijaseuran palkinto
• 1985–1986 Fulbright-stipendi
• 1988 Vuoden Taiteilija, Helsingin juhlaviikot
• 1995 Pro Finlandia -mitali
• 1995 Valtion 15-vuotisapuraha
• 2013 Valtion taiteilijaeläke

Hautamuistomerkki

Leena Estelle Luostarinen, född 15 maj 1949 i Björneborg, död 28 juli 2013 i Helsingfors, var en finländsk målare.

Luostarinen studerade 1968–1972 vid Finlands konstakademis skola och 1985–1986 vid Pratt Institute i USA. Hon blev känd för sina exotiska och berättande oljemålningar och akvareller. Hon målade i olja och i blandteknik på papper, bland annat motiv från Grekland, Egypten och Fjärran östern i klara färger och i en ytlig och lätt naivistisk stil. I början av 1980-talet, då hon framträdde som en av de viktigaste yngre expressionistiska målarna i Finland, dominerades hennes arbeten av sfinxliknande kattdjur, lejon eller leoparder, vilka länge förblev symboler för hennes konst; mytologiska figurer, sfinxer, ibisfåglar, ormar och exotiska blommor var därefter genomgående motiv. En kulminationspunkt för hennes orientaliskt influerade måleri var hennes utställning i Åbo 1995.

Luostarinen utförde senare även färgrika små skulpturer i keramik med bland annat sfinxmotiv, som hon ställde ut 2003 och arbetade även med grafik i litografiteknik. Hon undervisade vid Bildkonstakademin 1991–1995 och blev professor där 1995. Hon var Årets konstnär vid Helsingfors festspel 1988, tilldelades Pro Finlandia-medaljen 1995 och representerade Finland på biennalen i São Paulo 1998.