Lars Gallenius (s. 1658 Oulu – 9. tammikuuta 1753 Pietarsaari) oli suomalainen kirkkomaalari ja kiertävä muotokuvamaalari eli konterfeijari.

Galleniuksen vanhemmat olivat Eskil Matsson Kukko, joka oli vanhaa oululaista porvarissukua, ja Margareta Grelsdotter Kukko. Hänen puolisonsa oli Catharina Lundinus vuodesta 1690. Heillä oli poika Lars Gallenius, joka oli Pietarsaaren pitäjänapulainen. Gallenius oli ensimmäinen "vapaan taiteen harjoittaja". Hän sai porvarinoikeudet Oulun kaupungin maalarina 1688.

Gallenius on maalannut Hailuodon puukirkon maalaukset ja sen kuoritraveen 1690 sekä Raahen (1684) ja Sotkamon (1719) kirkkojen alttaritaulut. Teerijärven kirkon neliosaisen alttaritaulun osan Jeesus ristillä hän maalasi 1746 ja Haapajärven kirkkoon todennäköisesti Pyhää Paavalia esittävä puulle maalatun kuvan 1747. Tornion kirkon itäinen holvikupu vuodelta 1688 on hänen maalaamansa, samoin kuin taulut Vaellus Emmaukseen (Raahen kirkko 1684) ja Ehtoollinen (Sotkamon kirkko 1719). Hänen työtään on myös Tenholan kirkon maalauskoristelu sekä allegoriat ja legendat Kärsimysten puutarha (Kuusiston kirkko 1660–1670-luku) ja Aadam ja Eeva (Pöytyän kirkko 1681).

Lars Gallenius (1658 – January 9, 1753) was a Finnish painter.

Gallenius was born in Oulu. He was the first "free art person". He received the bourgeois rights of the city of Oulu for painting in 1688. He primarily painted religious-themed murals and altarpieces for churches, and traveled the country looking for work. He executed wooden paintings for the Tornio church in 1684, the Hailuoto church in 1690, altarpieces for the Sotkamo church in 1719, wood paintings for the Haapajärvi church in 1747. Gallenius married Catharina Lundinus in 1690, and they had a son James. He died in Jakobstad.