Kategoriat
Yleinen

Kuutti Lavonen

OSTETAAN KUUTTI LAVOSEN TEOKSIA

Kuutti Lavonen (1960-) Taidemaalari

041 473 8034 / info@ostetaanmyydaan.fi

Kuutti Johannes Lavonen (s. 7. helmikuuta 1960 Kotka) on suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Kuutti Lavonen on yksi suosituimmista nykytaiteilijoistamme. Lavonen asuu Lallukan taiteilijakodissa Helsingin keskustassa. Hänellä on kotinsa yhteydessä myös ateljee. Hän on toiminut Kuvataideakatemian professorina (1999-2003) ja kirjoittanut runokirjan Havahtumisia sekä maalannut Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kirkkomaalauksia. Kuutti Lavosen muita tunnettuja julkisia teoksia on Tarton Paavalinkirkon alttaritaulu. Kuvataiteilijana hän on toiminut vuodesta 1978 vaikuttaen suomalaisen kuvataiteen asemaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lavosen teoksia löytyy kokoelmista niin Ruotsista, Ranskasta kuin Espanjastakin. Kuutti Lavosta arvostetaan sekä taidemarkkinoilla että taidekentällä. 

Kuutti Lavonen on oman tulkintansa mukaan ennen kaikkea piirtäjä. Hän on opiskellut Pohjois-Italiassa ja saanut vaikutteita renessanssin ja barokin taiteesta.

Lavonen opiskeli Italiassa Urbinossa, Instituto Superiore per le Industrie Artistichessa vuosina 1978–1979, minkä jälkeen hän siirtyi Suomen taideakatemian kouluun, josta hän valmistui taidegraafikoksi vuonna 1984. Parhaillaan hän suorittaa kuvataiteen tohtorin tutkintoa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa (2005–). Lavonen tutkii väitöskirjassaan napolilaisen taidemaalari ja barokkimestari Bernardo Cavallinon teoksia. Lavonen kävi Ranskalaisen koulun Helsingissä, ja hänellä on suhteet Pariisin grafiikan tekijöihin ja vedostajiin. Mutta hänen taiteensa vahva kytkös on Italiassa, sen taiteen historiassa ja ikonografiassa.

Taiteellisesta työstä

Lavosen taiteellisen työn debyytti tapahtui Helsingissä 1978. Sittemmin Lavonen on esiintynyt kymmenissä ryhmä- ja yksityisnäyttelyissä. Lavosen teoksia on ollut esillä myös monissa kansainvälisissä näyttelyissä. Pidetyn taiteilijan töitä on hankittu lukuisiin yksityiskoteihin, toimitiloihin ja kokoelmiin.

Kuutti Lavonen on kuulunut Suomen pidetyimpiin ja johtaviin taidegraafikoihin viimeistään hänen Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 2004-2005 olleesta näyttelystään lähtien. Vuonna 2020 Kuutti Lavonen piti erittäin suosituksi muodostuneen ”Aika ja Ikuisuus” 60-vuotisnäyttelyn Didrichsenin taidemuseossa. Näyttelyn uusia uniikkeja teoksia olivat esimerkiksi ”Lupa rakastaa” ja ”Bannerträger” (2020, punaliitu, mustaliitu ja pastelli okumévanerille). Niiden kasvokuvat voi nähdä sekä taidehistoriallisina viittauksina että taiteilijan muistista nousevina, hänen kohtaamiensa ihmisten muotokuvina. Eri aikoina syntyneet kuvat punoutuvat yhteen, osaksi taiteilijan ”matkakertomusta”. Barokkitaide on viime vuosina on tullut Lavoselle erityisen läheiseksi: tyylilajin inhimillinen, ruumiillinen ja tunnevoimainen ihmiskuva puhuttelee taiteilijaa. Se sallii psykologisoinnin – ja ehkä houkuttelee eri tulkintoihin. Taiteilijan teoksissa on kuva-aiheita, jotka ammentavat klassisesta ja kristillisestä kuvaperinteestä, ja tulevat heijastuksina uudelleentulkituiksi. Piirtäminen on taidegraafikon koulutuksen saaneelle Lavoselle ominaisin kuvallisen ilmaisun muoto. Piirtävän käden kuva on saanut teoksesta toiseen muodon milloin määrätietoisena viivana, milloin näennäisen hapuilevina viivastoina. Lavonen jättää mielellään teoksiinsa ”sellaista mikä ei ole ihan selvää”, jolloin kuvat kutsuvat katsojan mielikuvitusta täydentämään ja tulkitsemaan. Piirtäminen on lähtökohta myös taiteilijan maalaustyöskentelyssä.

 

Lavosen töistä tunnetuimpia ovat hänen kymmenet kirkkomaalauksensa Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon yhdessä Osmo Rauhalan kanssa 2006–2009 sekä Tartton Paavalinkirkon alttarikaappi 2015. Vaasan kaupunginteatterin seinämaalaus 1992 on myös yksi Kuutti Lavosen julkisista teoksista. Lavosen taiteilijanuran alkuvaiheessa teokset saivat virityksen myös poptaiteesta. Ikimuistoinen on kaksi viikkoa Andy Warholin kuoleman jälkeen maaliskuussa 1987 toteutettu näyttely Museokadun Galerie Pelinillä. Kuutti Lavosen töitä on osana monia kotimaisia kokoelmia esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmassa. Kotimaisten kokoelmien ohella töitä sisältyy esimerkiksi Viron taidemuseon (Viro) ja Malagan yliopiston (Espanja) kokoelmiin. Kuutti Lavosen suosio on tasainen ja taattu. Kuutti Lavosen rakastettuja töitä on myös kuvitus Eino Leinon Helkavirsiä runokirjaan. Joulukuun 2017 WSOY:n klassikko kirjojen yleisöäänestyksen eniten ääniä saanut kirja oli Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Kannen suunnitteli taiteilija Kuutti Lavonen.

 

Kuutti Lavonen suunnitteli 2003 presidentti Tarja Halosen muotokuvan, josta julkaistiin Tasavallan presidentin Tarja Halosen 60-vuotispäivän kunniaksi erikoispostimerkki. Postimerkin aiheena on taiteilija Kuutti Lavosen presidentistä tekemä muotokuva. Alkuperäinen teos on tehty mustaliitu- ja pastellityönä Lavoselle ominaiseen, varsin suureen kokoon 76 x 112 cm. Myös ensipäivänkuori sekä -leima ovat Lavosen suunnittelemia.

Kuutti Lavonen on maalannut myös muotokuvia. Vuonna 2020 julkaistiin muotokuva Tampereen yliopiston rehtori Jorma Sipilästä. 

Kuutti Lavosen teosten arvo on ollut hyvässä nousussa ja esimerkiksi vuonna 2020 Bukowskin huutokaupassa myytiin pastellityö ”Lola” huutokauppamaksuineen yli 12 000 euron hintaan, joka on elävälle suomalaiselle taiteilijalle, joka maalaa edelleen aktiivisesti, erittäin hyvä taso. Myös grafiikkatöiden arvo on noussut yli 3 000 euroon huutokaupoissa. Kuutti Lavosen suosio on tasainen ja taattu. 

Toiminut kuvataidekirjoittajana 1981 lähtien, julkaisuja mm. Helsingin Sanomat, Taide. Kirjoitti Suomen taideyhdistyksen teokset Outi Heiskanen (1986), Leena Luostarinen (1988), Jaakko Sievänen (2002), Kuutti Lavonen (2005), Tapani Mikkonen (2008).

Helsingin Kivipaino on Matti Hintikan ja Kuutti Lavosen vuonna 2001 perustama taidelitografiaan erikoistunut työhuone.

Perhe

Lavosen vanhemmat olivat kuvataiteilija Ahti Lavonen ja tekstiilitaiteilija Maija Lavonen. Kesken uransa kuollut isä, taidemaalari Ahti Lavonen (1928–1970) ja taiteilijana yhä aktiivinen äiti, tekstiilitaiteilija Maija Lavonen (s. 1931). Lavosella on kaksi lasta yhdessä filosofian tohtori Ulla Tuomarlan kanssa. Pariskunta on eronnut.

Palkinnot ja tunnustukset

  • Kunniamaininta kansainvälisessä Intergrafik-näyttelyssä (1984)
  • Stipendiaatti Vuoden nuori taiteilija 1986 -näyttelyssä (1986)
  • Jaettu 1. sija Mino Pro Graphica (1989)
  • Vaasan kaupunginteatterin uudisrakennuksen seinämaalauskilpailussa 1. sija (1991)
  • MTV:n kulttuuripalkinto 1998 (1999)
  • Suomen taideyhdistyksen kunniamaininta (2003)
  • Kirkon kulttuuripalkinto yhdessä Osmo Rauhalan kanssa (2009)
  • Pro Finlandia -mitali 2016
  • Suomen Kulttuurirahaston Suurpalkinto 2021

Kuutti Lavonen, född den 7 februari 1960 i Kotka i Finland, är en finländsk grafisk formgivare, målare, fotokonstnär och professor, bosatt i Helsingfors, Finland. Han är son till bildkonstnären Ahti Lavonen och textilkonstnären Maija Lavonen, och bror till dramaturgen Sussa Lavonen (1966–). Han var gift med Ulla Tuomala fram till 2008 och han har två barn. Kuutti Lavonen var professor i grafisk formgivning vid Konstuniversitetets Bildkonstakademi 1999–2003.

Kuutti Lavonen utbildade sig vid Istituto Superiore per le Industrie Artistiche i Urbino, Italien, 1978–1979, och vid Konstuniversitetets Bildkonstakademi i Helsingfors 1980–1984. Han arbetar sedan 2006 på en doktorsavhandling om Bernardo Cavallino (1616–1656) vid Lapplands universitet i Rovaniemi i Finland. Kuutti Lavonen debuterade som konstnär 1978. Förutom i Finland har han ställt ut i bland andra Sverige, Danmark, Estland, Tyskland, Österrike, Polen, Skottland, Belgien, Frankrike, Spanien, Italien, Tjeckoslovakien, Sovjetunionen, Argentina, Uruguay, Venezuela och Colombia.

Han blev särskilt uppmärksammad för den konstnärliga utsmyckningen av Sankt Olofs kyrka i Tyrvis i Finland, skapad tillsammans med konstnären Osmo Rauhala. Den medeltida kyrkan hade ödelagts nästan fullständigt vid en anlagd brand 1997.

Offentliga verk i urval

  • Muralmålning till nya delen av Vasa stadsteater, Vasa, Finland, 1992.
  • Sankt Olofs kyrka, konstnärlig utsmyckning av interiören tillsammans med Osmo Rauhala, i Sastamala i tidigare Tyrvis kommun, Finland, 2006–2009.
  • Pauluskyrkan, Tartu, Estland. Altarskåpets målningar i anslutning till kyrkans restaurering, 2008–2015.

Priser och utmärkelser i urval

  • 1986 Årets unga konstnär, Finland – stipendiat.
  • 2016 Pro Finlandia-medaljen.
  • 2009 Kyrkans kulturpris, för konstnärlig utsmyckning av Sankt Olofs kyrka i Tyrvis i Finland, skapad tillsammans med konstnären Osmo Rauhala
  • 2009 Suomi-priset, Undervisnings- och kulturministeriets i Finland årliga kulturpris, för konstnärlig utsmyckning av Sankt Olofs kyrka i Tyrvis i Finland, skapad tillsammans med konstnären Osmo Rauhala.
Soita ja sovi ilmainen arviointikäynti!
Sähköpostitse hinta-arvio kahden tunnin sisällä!
Ripeä nouto, välitön maksu!

käteisenä tai tilisiirtona!

Haluatko vastauksen välittömästi?

Lähetä kuvat kätevästi WhatsAppin välityksellä.