Huugo Kalervo ”Kalle” Palsa, sarjakuvien nimiölehdellä myös Porno-Kalle ja markiisi de Palsa (12. maaliskuuta 1947 Porvoon mökki, Kittilä – 3. lokakuuta 1987 Kittilä), oli suomalainen kuvataiteilija. Palsan taide on luokiteltu milloin surrealismiksi, naivismiksi tai primitivismiksi. Palsa itse määritteli taiteensa fantastiseksi realismiksi.

Pekka Lehdon ohjaama Palsasta kertova elokuva Kalervo Palsa ja kuriton käsi valmistui vuonna 2005, mutta sen ensiesitys oli vasta vuoden 2013 Sodankylän elokuvajuhlilla.

Kalervo Palsa syntyi ja asui suurimman osan elämästään Kittilän "Narikalla", joksi pitäjän kirkonkylän keskustaa kutsutaan. Nuoruudessa Palsan köyhässä kodissa yöpyi paljon laitapuolen kulkijoita ja hän tutustui jo varhain elämän raadollisiin puoliin. Murrosiässä Palsa luki klassista kirjallisuutta, filosofiaa ja taidekirjoja. Hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaansa vuonna 1962 tapahtumia ja ajatuksiaan. Ne julkaistiin postuumina 367-sivuisena kirjana Kalervo Palsan päiväkirjat (1990).

Vuonna 1967 kuvien tekeminen alkoi tulla yhä tietoisemmaksi toiminnaksi kirjoittamisen ohella. Samoihin aikoihin syntyi Palsan taiteellinen kuvasto ja symboliikka, joka erilaisina muunnelmina seurasi häntä usean vuoden ajan. Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran Lapin taiteen vuosinäyttelyssä Rovaniemellä vuonna 1967.

Hän kirjoitti sukunsa ensimmäisenä jäsenenä ylioppilaaksi vuonna 1970. Opiskeltuaan kuvataidetta Helsingissä eri vaiheissa 1969–1978 ja matkusteltuaan maailmalla hän palasi kuitenkin aina vaatimattomaan mökkiinsä Kittilään, jossa hän myös kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1987.

Ujon ja pohdiskelevan luonteen toinen puoli oli boheemi, alkoholismiin ja perversioihin tarttunut taiteilija. Maalaukset olivat hyvin radikaaleja, esimerkiksi vuonna 1973 Palsan teokset jouduttiin kätkemään kuvataideakatemiasta presidentin saapuessa. Kuolema on keskeinen teema monissa teoksissa, ja osa teoksista leimattiin aikanaan jopa pornografiaksi.

1970-luvun alussa keskellä synkintä talvea Palsa ilmoitti taiteilijaystävälleen Kyösti Kaukoselle haluavansa olla Euroopan synkin maalari.

Lempipuuhikseen "niin ikään runkkaamisen ja maalaamisen lisäksi" Palsa ilmoitti "kusemisen sillalta, mieluummin virtaavaan veteen, myötävirtaan", ja hänen mielestään "ei riitä, että maalaa kukkia, täytyy maalata hirttosilmukoitakin".

Tuotanto

Palsaan vaikuttivat hänen nuoruudessaan Vincent van Gogh, Alpo Jaakola ja Vilho Lampi sekä kirjallisuudessa erityisesti August Strindberg. Myöhemmin tärkeiksi nousivat muun muassa Otto Dix, Edvard Munch ja Francis Bacon.

Taiteen olemus koostui Palsalla elämän raadollisuudesta, seksuaalisuudesta sekä kuoleman läsnäolosta. Elämänsä aikana hän maalasi yli tuhat taulua mitä erilaisimmilla tekniikoilla. Elinaikanaan Palsan taide leimattiin julkisuudessa pornoksi ja roskaksi. Vasta hänen kuolemansa jälkeen hänen taiteensa arvostus on noussut.

Palsa teki maalauksiensa ja akvarelliensa lisäksi mustaa huumoria sisältäviä sarjakuvia, joiden nimiölehdellä käytti oman nimensä ohella itsestään nimityksiä Porno-Kalle ja markiisi de Palsa. Sarjakuvissaan Palsa käsitteli muun muassa nekrofiliaa, masturbaatiota, miesten välistä seksiä, selibaattia, fetissejä, itsemurhaa ja niistä saattaa syntyä jopa vaikutelma kuin hän olisi luonut kuvitusta seksuaalisia perversioita käsittelevään teokseen. Palsa esiintyy itsekin hahmona joissain sarjakuvissaan. Palsan tunnetuimpiin sarjakuva-albumeihin kuuluu vuonna 1990 ensimmäisen kerran julkaistu Eläkeläinen muistelee, josta on otettu jo kolme painosta. Lisätuloja Palsa hankki myös käännössarjakuvien tekstaajana. Hänen suomeksi tekstaamiinsa sarjakuviin kuuluvat muun muassa Valerian, Corto Maltese, Piko ja Fantasio sekä Smurffit.

Merkittäviä teoksia

• Rauhan paikka, öljyvärimaalaus valtavasta peräaukosta, jota ympäröivät kuvat kaikista boschlaisista kauhukuvista, jotka herkkä taiteilija kykenee kuvittelemaan. Maalauksen keskellä olevasta peräaukosta avautuu ikään kuin ikkunan kautta näkymä lehteä lukevasta miehestä istumassa hilpeänä keinutuolissa ilmeisen piittaamattomana kauhuista.
• Missi Paskantaa, mustavalkoinen muutaman sivun sarjakuva, joka koostuu lyhyestä teknisestä kuvauksesta siitä kuinka kauneuskilpailuihinkin osallistuva joutuu ulostamaan. Sarjakuva päättyy kuvitettuun luetteloon erimuotoisista ulosteista, joiden voisi kuvitella tulevan ulos sellaisen naisen peräaukosta sekä asianmukaiseen analyysiin asiasta.
• Eläkeläinen muistelee: Harmaa komedia, mustavalkoinen sarjakuva-albumi, joka koostuu ylenpalttisen surrealistisesta homoseksuaalisten ja sadististen tarinoiden kokoelmasta.
• Miehen kuukautiset, maalaus miehestä, joka vuotaa verta peräaukostaan.
• Vapautuminen, münchhausenilainen maalaus puoliksi ilmassa levitoivasta oman yläilmoja halkovan jättiläispeniksensä ympärille sidottuun naruun hirttäytyvästä miehestä.
• Kullervo, maalaus Kalevalan Kullervosta riippumassa hirtettynä ja alastomana puusta ja kaivertamassa puun runkoon puukkomaisella peniksellään Adolf Hitler -sitaattia ”Maailma on voimakkaiden kiertopalkinto”.
• Uusi ihminen, öljyvärimaalaus miehestä synnyttämässä peräaukkonsa kautta.
• Henkien kohtaaminen, öljyvärimaalaus, jossa esiintyvät Lapin taiteilijat Reidar Särestöniemi, Timo K. Mukka ja Palsa itse.

Huugo Kalervo Palsa, född 12 mars 1947 i Kittilä, död där 4 oktober 1987, var en finsk konstnär. Palsa bodde nästan hela sitt liv i sin hemort Kittilä. Han studerade konst i Helsingfors men trivdes inte. Hemma i Kittilä höll Palsa till och målade i en liten, kall och mörk stuga som han själv kallade Getsemane eller Luftslottet. Det var många som inte godkände Palsas konst, en del tyckte till och med verkligen illa om den. I hembyn ansåg man allmänt att Palsa var galen, trots det kunde man inte förneka att han var konstnärligt begåvad. Kalervo Palsas motiv är mörka och dystra, inte sällan beskriver de död, sexualitet, ångest och våld.