Juho Arvid (Juhani) Nuotto (aiemmin Nygrén; 7. elokuuta 1914 Ilomantsi – 27. toukokuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen opettaja, lausuntataiteilija, näyttelijä ja taidemaalari.

Nuoton vanhemmat olivat Johan Vilhelm Nygrén ja Anna Liisa Kärkkäinen, ja puoliso Ruth Weckström. Nuotto oli koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskenteli pitkään äidinkielen opettajana Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulussa ja oli myös apulaisrehtorina. Nuotto esiintyi usein Nurmijärven Kivi-juhlilla Nummisuutarin Eskona, alkaen ensimmäisistä juhlista vuonna 1953. Hän tutki lisäksi Stenvallien suvun historiaa. Kuvataiteilijaksi Nuotto alkoi vasta varttuneella iällä, hän harjoitti taideopintoja 1980-luvun alussa ja hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1982. Enimmäkseen Nuotto maalasi akvarelleja. Lausuntaa hän sen sijaan opiskeli Helsingin yliopistossa jo 1940-luvulla, samoin kuin suoritti teatterikursseja Sääksmäellä. Nuotto sai Aleksis Kiven Seuran myöntämän Eskon puumerkki -palkinnon vuonna 2000.

Nuotto osallistui talvi- ja jatkosotaan, ja haavoittui kahdesti. Omasta elämästään Nuotto julkaisi elämäkerran Tuulten kasvatti (2000).