Johanna Katarina Louise Ehrnrooth (23. kesäkuuta 1958 Helsinki – 26. toukokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija.

Ehrnrooth opiskeli kuvataiteita Pariisissa École Nationale Supérieure des Beaux-Artsissa ja valmistui sieltä 1983. Hän piti lukuisia yksityisnäyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Läpimurto tapahtui vuonna 1994 Galerie Pelinin näyttelyssä. Hän asui perheineen Helsingissä, ja hänellä oli ateljee Nummi-Pusulassa. Hänen teoksiaan on muun muassa Kiasman ja Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa.

Ehrnrooth sai vaikutteita ranskalaisesta ja japanilaisesta taiteesta. Hänen tyyliään on luonnehdittu abstraktiksi ja figuratiiviseksi, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös arvostettuja muotokuvia muun muassa Jörn Donnerista, Laila Hirvisaaresta ja Krister Höckerstedtistä. Vuonna 2001 Ehrnrooth oli Ars Fennica -ehdokkaana, ja keväällä 2020 hänelle myönnettiin Svenska litteratursällskapetin palkinto.

Johanna Ehrnroothin isä oli Casimir Ehrnrooth ja aviopuoliso taidearvostelija Dan Sundell.

Ehrnrooth sairastui syöpään vuonna 2018 ja kuoli keväällä 2020.

Johanna Katarina Louise Ehrnrooth, född 23 juni 1958 i Helsingfors, död där 26 maj 2020, var en finlandssvensk målare. Hon var dotter till Casimir Ehrnrooth och maka till konstkritikern Dan Sundell.

Ehrnrooth studerade 1978–1983 vid École Supérieure des Beaux-Arts och 1977–1978 vid Académie Julien i Paris. Hon deltog 1976 första gången i en utställning och höll egna utställningar sedan 1993.

I sina första separatutställningar skildrade Ehrnrooth med oljefärger eller i pastellteknik parisiska kafé- och restaurangmiljöer som leder tankarna till impressionisterna eller skildrade sina kvinnomodeller genom speglar som delar upp figurer och interiörer i drömliknande, dramatiskt laddade och symboliska kompositioner.

Hon gjorde också flera uppmärksammade porträtt av bland andra Jörn Donner, Laila Hirvisaari och Krister Höckerstedt.