Johan Erik Lindh (11. lokakuuta 1793 Harg, Roslagen, Ruotsi – 21. tammikuuta 1865 Helsinki) oli ruotsalainen taidemaalari, entinen koristemaalari, joka muutti Suomeen. Ainoana 1830-luvun taiteilijoista hän pystyi elättämään itsensä.

Elämäkerta

Hänen vanhempansa olivat sotamies Eerik Lindh ja Maja Greta Lindh o.s. Wattman. Hänen puolisonsa oli Hedvig Kristina Lindh o.s. Liljeberg.

Lindh opiskeli Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa ja E. Limnellin johdolla. Hän valmistui Tukholman maalariammattikoulusta kisälliksi 1814. Teoksia oli ensi kerran näyttelyssä esillä 1847.

Ateneumin taidemuseossa on kahdeksan kappaletta Lindhin teoksia, lisäksi niitä on Kansallismuseossa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin kaupunginmuseossa ja Turun historiallisessa museossa. Hän on maalannut Kokkolan, Munsalan, Oravaisten ja Tenholan kirkkojen alttaritaulut. Lindh on maalannut myös muotokuvia.

Lindh muutti 1817 Kokkolaan ja koristi maalauksin Vaasan hovioikeuden ja sai siitä työstä mestarikirjan 1822. Vuonna 1827 hän muutti Turusta Helsinkiin.

Teoksia

Johan Carl Ludvig Engelin muotokuva

Gustaf Mauritz Armfeltin muotokuva, 1845

Carl Gustaf Mannerheimin muotokuva, 1849–1851

Eva Törngrenin muotokuva

Johan Erik Lindh, född 4 oktober 1793 på Harg i Roslagen, död 21 januari 1865 i Helsingfors, var en svensk målare, verksam i Finland.

Lindh, som var soldatson, studerade vid Konstakademien i Stockholm och var elev till målaren Emanuel Limnell. Efter att 1814 ha tilldelats Stockholms målarämbetes gesällbrev begav han sig 1817 till Gamlakarleby i Finland, där han målade en altartavla för stadens kyrka och fick 1822 mästarbrev av målarämbetet i Vasa. Han var bosatt i Österbotten till 1825 och målade där altartavlor och porträtt. Nämnda år flyttade han till Åbo och efter Åbo brand 1827 till Helsingfors.

Han var en ytterst produktiv porträttmålare. Hans porträtt igenkänns lätt på den rödaktiga koloriten och de stela anletsdragen, fastän likheten ofta nog var träffande. Dessutom restaurerade och kopierade han gamla familjetavlor och porträtt samt ägnade sig även senare åt kyrkligt måleri. Han ställdes snart i skuggan av de yngre och skickligare målarna, framförallt Robert Wilhelm Ekman. Han är representerad i Finska konstföreningens galleri med tre porträtt.