Janis Rozentāls (18. maaliskuuta 1866 lähellä Saldusia – 26. joulukuuta 1916 Helsinki) oli merkittävä latvialainen taidemaalari ja Latvian kansallistaiteilija.

Rozentāls oli jo eläessään arvostettu ja suosittu taiteilija Latviassa. Hänen tuotantonsa on monimuotoista ja hän vaikutti laajasti maan taide-elämään. Muotokuvien ja mytologisten maalausten ohella hän loi Latvian kansallista tyyliä muun muassa lavastuksessa ja kuvitustaiteessa.

Rozentālsin vaimo oli suomalainen, ja pariskunta asui Suomessa kymmenisen vuotta.

Rozentālsin isä oli kyläseppä, joka toimi lähellä Saldusin kaupunkia Kuurinmaalla. Perheen köyhyyden vuoksi hän lähti jo nuorena etsimään töitä Riiasta. Rozentāls opiskeli seinämaalarin työn ohessa piirustusta Riian saksalaisen käsityöläisseuran koulussa. Opinnot jatkuivat 1888–1894 Pietarin taideakatemiassa, josta hän sai diplomin vuonna 1896. Monet muutkin latvialaiset opiskelivat tuohon aikaan Pietarin taideakatemiassa, ja ryhmä nuoria latvialaisia opiskelijoita perusti ryhmän nimeltä ”Rubis” (Uurastaja). Tavoitteena oli luoda latvialaista kulttuuria kansanperinteen ja muiden kansallisten piirteiden pohjalta. Kotiseudun luonto, maaseudun arki ja kansan elämä olivat taiteeseen sopivia aiheita, joita myös Rozentāls suosi.

Rozentālsin tyyli vapautui ajan tapaan akateemisesta kohti impressionismia, symbolismia ja jugend-tyyliä. Maalauksissa on vaikutteita myös jälki-impressionismista. Rozentāls sai virikkeitä myös Suomen kansallisromantiikasta ja häntä on sanottu Latvian Edelfeltiksi johtuen samansuuntaisesta tyylistä ja aiheista. Hän tutustui vuonna 1897 Suomessa käydessään Edelfeltin, Järnefeltin ja Gallen-Kallelan teoksiin – viimemainitun Kalevala-maalaukset innostivat häntä käsittelemään latvialaista tarustoa ja mytologiaa.

Rozentāls oli tärkeä henkilö kulttuurielämässä. Hänen ateljeensa Riiassa oli suosittu kohtauspaikka, jossa taiteilijoiden ohella kävi muusikoita ja kirjailijoita niin Suomesta kuin Latviasta. Rozentāls osallistui taide-elämään myös opettamalla Riian kaupungin taidekoulussa ja toimimalla latvialaisten taiteilijoiden yhdistyksessä "Rūķis" ("Peikko"). Hän kirjoitti myös säännöllisesti taidekritiikkejä.

Rozentāls oli eräs Latvian kansallisen maalaustyylin perustajista. Hänet tunnetaan muotokuvistaan, joita hän maalasi kulttuurielämän merkkihenkilöiden ohella talonpojista ja kaupunkilaisista. Rozentāls kuvasi maalauksissaan tavallista elämää muun muassa maaseudulla ja teki laatukuvia. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi mytologisia sekä symbolisia aiheita, maisemamaalauksia ja alttaritauluja. Monipuolisena taiteilijana hän teki myös grafiikkaa, lavastuksia, kuvituksia ja monumentteja.

Rozentals avioitui suomalaisen laulaja Elli Forssell–Rozentālen kanssa maaliskuussa 1903. Rozentālsit asuivat Suomessa vuosina 1905–1916. Viimeiset kaksi vuotta he asuivat Kulosaaressa huvilassa, joka on sittemmin purettu Itäväylän tieltä. Rozentāls sairastui näyttelymatkalla Moskovassa ja hän kuoli 26. joulukuuta 1916 Helsingissä 50-vuotiaana ollessaan vielä uransa huippuvaiheessa. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, josta hänet siirrettiin Riian metsäkalmiston hautausmaalle vuonna 1920. Itäväylän varrella Kulosaaressa on Rozentālsien muistolaatta.

Suuri osa Rozentālsin tuotannosta on Latvian Valtion Taidemuseossa, ja lisäksi hänen nimellään on kaksi kotimuseota. Saldusissa, noin sata kilometriä Riiasta länteen, on Janis Rozentalsin historian ja taiteen museo, joka toimii Rozentālsin suunnittelemassa talossa. Se valmistui vuonna 1900 Rozentālsin asunnoksi ja ateljeeksi, mutta hän asui siellä vain pari vuotta. Vuonna 1949 perustettiin museo, jossa on Rozentālsin teoksia ja muuta häneen liittyvää esineistöä.

Riiassa on toinen Rozentālsiin liittyvä museo eli Janis Rozentalsin ja Rūdolfs Blaumanisin museo. Vuonna 1904 rakennettu jugend-talo oli Rozentālsin ja kirjailija Blaumaniksen asunto. Museossa on Rozentālsin ateljeen ja teosten ohella nähtävissä hänen olohuoneensa sekä huonekaluja ja taloustavaroita. Museo avattiin vuonna 1973. Talo oli 1900-luvun alun latvialaisen älymystön ja taiteilijapiirien kohtauspaikka.