Ida Gustava Silfverberg (23. tammikuuta 1834 Helsinki – 23. joulukuuta 1899 Firenze, Italia) oli suomalainen taidemaalari.

Silfverberg aloitti maalausopintonsa 13-vuotiaana muotokuvamaalari Johan Erik Lindhin ohjauksessa. Myöhemmin hän oli Berndt Godenhjelmin yksityisoppilaana. Hän sai 15-vuotiaana ensimmäisen kerran maalauskopioita Suomen Taideyhdistyksen näyttelyyn vuonna 1849.

Silfverberg asui loppuelämänsä Firenzessä, jossa hän myös kuoli. Hän esiintyi vuodesta 1849 aina 1880-luvun puoliväliin asti Taideyhdistyksen näyttelyissä asetelma-, kukka- ja henkilökuvilla, mutta etupäässä hän asetti näytteille vanhempien italialaisten, alankomaalaisten ja ranskalaisten mestarien tauluista tekemiään jäljennöksiä, joiden valmistamista ulkomaiden gallerioissa hän harjoitti ammattinaan.

Dresdenissä Silfverberg kopioi 1600-luvun alankomaalaisten ja italialaisten taiteilijoiden teoksia. Vuonna 1860 hän voitti nuorten taiteilijoiden kannustamiseksi järjestetyn dukaattikilpailun toisen palkinnon ja vuonna 1862 ensimmäisen palkinnon teoksella Äiti paranevan lapsensa vuoteen äärellä, joka ostettiin Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin. Vuonna 1866 Silfverberg osallistui Pohjoismaiseen taidenäyttelyyn Tukholmassa.

Vuodesta 1857 Silfverberg asui ulkomailla Dresdenissä, Pariisissa ja Firenzessä. Hän maalasi alttaritaulut Bromarvin ja Liljendalin kirkkoon sekä Pälkjärven kirkkoon. Viimeksi mainittu on nyt Viinijärven kirkon alttaritauluna Liperin Viinijärvellä.

Serlachiuksen taidemuseoon Mänttään ostettiin Pehr Hilleströmin teoksena Lukemaan opetteleva tyttö, mutta vuonna 2015 paljastui että nimi "Pehr Hillerström" maalauksessa on väärennös, ja oikea tekijä on Silfverberg.

Ida Gustava Silfverberg, född 23 januari 1834 i Helsingfors, död 20 december 1899 i Florens, var en finländsk konstnär.

Från 1857 var Silfverberg bosatt utomlands, bämligen i Dresden, Paris och från 1879 i Florens. Hon målade stilleben, blomsterstycken, studier och figurbilder, men framför allt kopior efter äldre italienska, franska och nederländska mästare samt deltog flitigt i utställningar, särskilt under 1850- och 1860-talen. Bland hennes fåtaliga bevarade originaltavlor märks altartavlan i Bromarvs kyrka (1865).