Magnus Hjalmar Munsterhjelm (19. lokakuuta 1840 Tuulos – 2. huhtikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Han oli 1800-luvun loppupuolen romanttista taidesuuntausta edustanut suomalainen maisemamaalari. Hänellä on arvostettu asema Suomen taidehistoriassa, vaikka hän aikanaan oli tuotannossaan epätasainen.

Hämeestä kotoisin oleva Hjalmar Munsterhjelm syntyi Tuuloksen Toivoniemen kartanossa 19.10.1840. Vanhemmat, aliratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelm ja Mathilda Charlotta Eleonora von Essen toivoivat pojasta taidemaalaria, mutta Hjalmar itse haaveili merikapteenin ammatista. Hän kävikin Turun merikoulua ja osallistui kahdelle Espanjan-purjehdukselle vuosina 1858 ja 1859. Vuonna 1860 isä Gustaf kuitenkin vei pojan Düsseldorfiin, missä tämä pääsi Werner Holmbergin yksityisoppilaaksi. Kun Hjalmar Munsterhjelm kesällä 1865 valmistui Düsseldorfin taideakatemiasta, hän oli ensimmäinen koko kurssin läpikäynyt suomalaistaiteilija. Kotimaassaan Munsterhjelm olikin yksi harvoista perusteellisen ammatillisen koulutuksen saaneista taidemaalareista ja sen ansiosta teknisesti erittäin taitava. Pitkäaikainen opiskelu kertoi myös Munsterhjelmin epävarmuudesta taiteilijana: hän oppi käyttämään erilaisia vaikutteita ja esikuvia varsin vapaasti tavoitteidensa ja yleisön odotusten mukaisesti.

Dûsseldorfin koulun jälkeen Munsterhjelm opiskeli vielä Karlsruhessa Staatliche Akademie der bildenden Künstessä (1865–1866) ja Hans Guden yksityisoppilaana (1867–1870). Suomeen hän palasi, kun Saksan ja Ranskan välille syttyi 1870 sota.

Hjalmar Munsterhjelm teki useita kesämatkoja Savoon ja Karjalaan tutustuen muun muassa Vuoksen rannan kansallismaisemiin. Luonnonkaunis koskimaisema kiehtoi taiteilijaa, joka valmisteli Imatraa ja sen lähiseutuja esittelevää kuvateosta "Album d'Imatra par Hj. M-m" (1872). Munsterhjelm itse piti parhaana aiheenaan Ruokolahden Vallinkoskea. Samoihin aikoihin Munsterhjelmin maalausten mukaan toteutettuja maisema-aiheita painettiin myös Suomea esittelevään kuvajulkaisuun Matkustus Suomessa (Zachris Topelius, 1873).

Hjalmar Munsterhjelm oli uransa huipulla 1870-luvun alussa. Hänen kotimaassa tekemiensä matkojen tuloksena syntyneitä komeita maisemamaalauksia oli esillä niin Münchenissä, Bremenissä, Hannoverissa, Wienissä, Lontoossa, Pietarissa, Göteborgissa kuin Helsingissäkin. Hjalmar Munsterhjelmin tuotantoa hallitsee romanttissävyinen tunnelmakuvaus. Hän pyrki näkemään luonnon kokonaisuutena, pikemminkin tunnelmana kuin realistisena kuvauskohteena. Kasvu- ja elinympäristönsä vuoksi Munsterhjelm on muistettava ennen kaikkea Hämeen kuvaajana: hänen teoksissaan toistuvat järvi- ja peltomaisemat.

Hän meni naimisiin Olga Mathilda Tannisen (1856–1929) kanssa vuonna 1875. He saivat neljä lasta, joista yksi oli kuvanveistäjä John Munsterhjelm (1879–1925).

Hjalmar Munsterhjelm sai Pietarin taideakatemian arvonimen "toisen luokan taiteilija" 1872 ja "ensiluokan taiteilija" 1873. Akateemikoksi hänet valittiin vuonna 1874. Samana vuonna hän voitti ensimmäisen valtion maisemamaalauskilpailun. Ruotsin taideakatemian jäseneksi Munsterhjelm valittiin 1897. Hän oli aktiivinen kuolemaansa saakka vuonna 1905 Helsingissä.

Magnus Hjalmar Munsterhjelm, född 19 oktober 1840 på Toivoniemi gård i Tulois, Egentliga Tavastland, död 2 april 1905 i Helsingfors, var en finländsk målare.

Hjalmar Munsterhjelm studerade från 1860 i Düsseldorf för Werner Holmberg, Hans Gude och Oswald Achenbach, från 1866 i Karlsruhe, även där för Gude, och återvände 1870 till Finland, där han blev allmänt hyllad. Flera av hans tavlor köptes på utställningar i utlandet och han tilldelades flera gånger statens pris i landskapsmålning. Han blev 1874 ledamot av Ryska konstakademien i Sankt Petersburg, 1897 av Konstakademien i Sverige och 1901 hedersledamot av Konstnärsgillet i Finland.

Munsterhjelm var mycket produktiv och bevarade under hela sitt liv starka intryck av den tyska, särskilt den düsseldorfska, konsten. Av senare strömningar berörde endast det franska friluftsmåleriet hans konst, och efter ett besök i Paris 1882 utförde han oftare sina landskap direkt efter naturen och använde en betydligt ljusare och klarare färgskala. De flesta av sina tavlor, i regel med motiv från inlandsnaturen, målade han ur minnet. Hans strandlandskap i höst- eller vinterskrud och månskensstycken präglas av en idealiserad och enkel naturskildring och höjer sig stundom till en känslig poetisk flykt, men förefaller ofta väl ytliga, och under de senare åren av hans liv tog en slentrianmässig ateljékomposition helt överhand. Munsterhjelm är representerad vid Åbo Akademi^[1].

Hjalmar Munsterhjelm gifte sig med Olga Matilda Tanninen (1856-1929) år 1875. Han var far till bildhuggaren John Munsterhjelm och sångerskan Ester Munsterhjelm och farbror till målaren Ali Munsterhjelm.