Herman Viktor Grönbärj (6. helmikuuta 1875 Helsinki – 10. joulukuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen maisema- ja symbolistimaalarina tunnettu taidemaalari, arkkitehti, teosofi ja kirjailija.

Grönbärjin vanhemmat olivat räätälimestari Victor Valfrid Grönberg ja Adolfina Karolina o.s. Nordström. Kuten nimien kirjoitustavoista näkyy, otti Grönbärj "taiteilijanimekseen" hieman muunnetun nimen.

Grönbärj opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1892-95 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa 1899–1900.

Arkkitehtuuri

Nuori rakennusmestari aloitti arkkitehtuuriuransa 1895 Lars Sonckin arkkitehtitoimistossa, joka edusti vahvasti uusia aatteita. Sittemmin freelancerina Grönbärj suunnitteli Sunnanlidin lisäksi mm. Virkkalan työväentalon, Tietolan ja usealle sukulaiselle huviloita. Kaikissa näissä kohteissa toistuivat toiminnalliset pohjaratkaisut ja pelkistetyt pinnat 1800-luvun lopun englantilaiselle arkkitehtuuriaatteelle, shingle stylelle pohjautuen.

Sunnanlid

Grönbärj rakensi 1902–03 itselleen ja perheelleen puisen, kaksikerroksisen ateljeehuvilan Lohjalle Vohloisiin. Rakennuksen tyylilliset lähtökohdat perustuivat shingle stylen ratkaisuihn. Samoihin aikoihin rakennetut Gallen-Kallelan Kalela ja Saarisen Hvitträsk edustivat samaa suuntausta. Sunnanlidin sisustus noudatti samaa tyyliä: rohkeita mutta sopusuhtaisia värejä, uuden ja vanhan yhdistämistä sekä pyrkimys esteettisesti nautittavaan elinympäristöön. Rakentamisessa käytettiin mahdollisimman luonnonmukaisia ja paikallisia rakennusaineita. Tilalle perustettiin myös suuri puutarha, jonka kasvihuoneessa kasvoi jopa viinirypäleitä. Perhe asui Sunnanlidissa vuoteen 1920 asti, jolloin he muuttivat Helsinkiin. Tämän jälkeen Sunnanlid toimi lähinnä vapaa-ajan paikkana. Sunnanlid tuhoutui tulipalossa lokakuussa 2006. Palossa tuhoutui myös lähes sata Grönbärjin teosta sekä mm. alkuperäiset uniikkihuonekalut ja Iris-posliinia.

Kuvataide ja kirjallisuus

Vuosisadan vaihteessa Grönbärjin kokema hengellinen kriisi etäännytti hänet teosofiasta ja loi pohjan hänen mystillis-uskonnolliselle suuntautumiselleen. Tämä näkyi myös hänen symbolisissa maalauksissaan ja runoissaan. Hänen varsinainen taidemaalariuransa alkoi myös tästä ja kesti noin 30 vuotta. Hänen opettajinaan toimi mm. Väinö Blomstedt. Opettajistaan huolimatta hän toteutti hyvin persoonallista ja itsenäistä linjaa. Hän oli ensimmäisiä kun käytti Suomessa uusimpressionistista tekniikkaa kirkkaine ja puhtaine väreineen. Maalausten aiheet olivat luontoaiheisia Sunanlidin ympäristöstä, aatteellisia henkilösommitelmia sekä kansantaruihin ja mytologiaan perustuvia. Näyttelyitä Grönbärj piti 1915, 1917, 1922, 1938 ja 1955.

Vanhoilla päivillä Grönbärj siirtyi kirjallisten harrastustensa pariin. Teosofikauden ansiosta hän oli saanut monipuolisen kielikylvyn. Tätä osaamista hän hyödynsi syventyessään etymologiaan.