Helvi Maria Hyvärinen (26. syyskuuta 1906 Kajaani – 19. tammikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä, piirtäjä ja runoilija. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1937.

Hyvärinen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1934–1938. Helsingin yliopistossa hän suoritti saksan, kirjallisuuden ja taidehistorian opintoja. Opinnot keskeytyivät struuman vuoksi, mutta hänelle tehty leikkaus onnistui. Hän opiskelikin sitten Ateneumissa kuvanveistäjäksi kuvanveistoluokalla. Hyvärinen oli yksi Suomen harvoista naiskuvanveistäjistä 1940-luvulla.

Helvi Hyvärinen osallistui ryhmänäyttelyihin Imatralla, Tampereella, Lohjalla, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Lisäksi hän osallistui Nuorten näyttelyyn ja lukuisiin Suomen Taiteilijain sekä Suomen Kuvanveistäjäliiton näyttelyihin. Hyvärinen piti monia yksityisnäyttelyitä Helsingissä, Tukholmassa ja Kajaanissa. Ulkomailla hän osallistui näyttelyihin Saksassa, Moskovassa, Leningradissa, Budapestissä, Oslossa, Bergenissä ja Rostockissa.

Julkinen taide

Hyvärinen on tehnyt graniittisen sankarimuistomerkin Soinin pitäjään, graniittiveistoksen Ilves ja pentu Espoon Asuntosäätiö Tapiolalle, Pohjolan osuuskunnan ansiomitalin Lentävät Kurjet Helsingin yliopistolle, graniittisen Ilvesemon Lapinlahden kansakoululle Helsinkiin, pronssisen äänestyskilpailun palkinnon, Taisteleva kukko, Kainuuseen, graniittiset sankaripatsaat Soiniin sekä pronssisen Vaadin ja vasa -teoksen Postipankkiin Rovaniemelle. Nykyään veistos Ilves ja pentu on Espoon kaupungin omistuksessa.

Taide

Helvi Hyvärinen tunnetaan Högforsin tehtaalle suunnittelemista valurautaisista eläinaiheisista tauluista ’Poroemo ja vasa’, ’Hanhet’ ja ’Kurjet’. Hän suunnitteli myös 'Saukko ja kala' tuhkakupin. Aiheena ilves toistuu usein taiteilijan töissä. Hyvärinen tarkkailikin usein eläimiä Kainuun kesämökillään ja Helsingissä Korkeasaaressa. Häntä voidaan pitää suomalaisen eläinkuvauksen uudistajana. Helvi Hyvärisen taiteessa on havaittavissa 1960-luvun puolivälistä alkaen enemmän pelkistettyjä muotoja ja abstraktioita aikaisemman realistisen ilmaisun sijaan. Vaikka Hyvärisen muotokieli on vapaata, on hänen veistoksensa tunnistettavissa. Helvi Hyvärinen on suunnitellut yhteispohjalaisen osakunnan pöytämitalin Natio Ostrobotniensis.