Hannu Ensio Rönkkönen (1. kesäkuuta 1950 Rantasalmi – 15. joulukuuta 2016 Pukkila) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, kuvanveistäjä, kuvataiteilija ja taidegraafikko

Rönkkönen syntyi pienviljelijäperheeseen vanhempinaan Matti Rönkkönen ja Alma Elviira Rönkkönen o.s. Kinnunen. Rönkkösen perhe muutti Pukkilaan Hannun ollessa nelivuotias. Pukkilassa käytyjen koulujen jälkeen Rönkkönen opiskeli Savonlinnan taidelukiossa.

Rönkkönen on omien sanojensa mukaan matkustellut runsaasti ja tämän mahdollistaakseen elättänyt itseään monenlaisilla töillä taulumyynnin ohella. Hän on kertonut työskennelleensä muun muassa viinurina, siivoojana, sairaalatyöntekijänä sekä kommunistisen työväenlehti Tiedonantajan toimittajana. Hän on opiskellut myös eläinten konservointia. Aatteelliselta taustaltaan Rönkkönen pitää itseään kommunistina ja hän on kuvannut 1970-luvun taistolaista aikakauttaan muun muassa dokumenttielokuvassa "Lenin-setä asuu Venäjällä" (1987). Rönkkösen elämää monivivahteisuudessaan on kuvattu jopa vuoristoratamaiseksi.

Hannu Rönkkösen debyytti taiteilijana oli vuonna 1980 Nuorten näyttelyssä Helsingin Taidehallissa. Hänet tunnetaan ekspressionistisista ja usein suurikokoisista teoksistaan. Monet teokset kuvaavat hevosia, kuten Poika ja hevonen (1983) ja Pukkilan Savijoen kylässä sijainnut, vuonna 1995 paljastettu yli 70 m²:n suuruinen, kahta kyntöhevosta kuvannut latomaalaus Kyntäjä. "Kyntäjän" lato on sittemmin purettu. Rönkkösen teoksia kuuluu muun muassa Oulun taidemuseon (mm. Pentti Saarikosken muotokuva) ja Helsingin kaupungin taidemuseon (mm. Pentti Linkolan muotokuva) kokoelmiin.

Teos Isä (1987) kuvaa taiteilijan isää, Matti Rönkköstä, vähän ennen tämän kuolemaa. Yhteiskuntakriittistä Casimirin teurastamo -teosta on kuvattu jopa legendaariseksi. Rönkkösen muita teoksia ovat muun muassa Omenapuu (1987), Botswana (1989), Muisto Afrikasta (1995), Pellonpää (1996), Dostojevski (1996), Manner (1997), Beckett (1998), Saarikoski ja Minotaurus (1997) ja Kafka (2000). Eräs Rönkkösen viimeisistä teoksista, Yrjö (2002), kuvaa taiteilijan ystävää, pukkilalaista pitäjäneuvos Yrjö Siltalaa.

Rönkkönen loukkasi päänsä vakavasti vuonna 2004 pudottuaan tikapuilta pää edellä maahan. Tapahtuman jälkeen hän ei ole maalannut. Hänet oli ehditty vammojensa vuoksi loppusijoittaa vanhainkotiin, mutta hän toipui huomattavasti ja jopa avioitui tapahtuman jälkeen. Rönkkösen taiteilijauraa kokonaisuutena yhteenvetänyt, enimmäkseen yksityiskokoelmista koottu, Pukkilan kunnan hänen kunniakseen järjestämä näyttely Retrospektiivi oli esillä Galleria Kohisevassa, Pukkilassa kesällä 2012.

Hannu Rönkkönen kuoli tulipalossa kotonaan Pukkilassa joulukuussa 2016.