Greta Hällfors-Sipilä (19. helmikuuta 1899 Helsinki – 24. huhtikuuta 1974 Kellokoski, Tuusula) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli avantgardisti, joka edusti tyyliltään 1920-luvun uusia taidesuuntia: uusimpressionismia, ekspressionismia, funktionalismia ja kubismin muunnelmia.

Greta Hällforsin vanhemmat olivat varatuomari Selim Edvard Hällfors ja Olga Koroleff o.s. Lischin. Perhe asui Helsingissä Pienellä Roobertinkadulla, josta käsin Greta, jota kutsuttiin myös nimellä Tiva, kävi Läroverket för gossar och flickor -yhteiskoulun. Jo kouluaikana Hällfors-Sipilä osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta kuvitetuilla tarinoillaan.

Vuosina 1915–1917 Hällfors-Sipilä opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1917. Samoihin aikoihin hän maalasi Johanneksen kirkosta taulun, joka on nykyisin Ateneumin taidemuseon omistuksessa. 1920- ja 1930-luvuilla hän osallistui useisiin Suomen Taideyhdistyksen ja Suomen Taiteilijaseuran näyttelyihin. Ulkomaisiin taidenäyttelyihin Hällfors-Sipilä osallistui Amsterdamissa, Antwerpenissä, Moskovassa, Riiassa, Berliinissä, Düsseldorfissa ja Hampurissa.

Hällfors-Sipilä tapasi taidemaalari ja merivoimien komentajakapteeni Sulho Vilhelmi Sipilän opiskellessaan Ateneumissa vuonna 1915. Greta ja Sulho - tai Halle ja Tiva kuten heitä usein nimitettiin, menivät naimisiin vuonna 1924. Parilla ei ollut lapsia. Sipilä oli armeijan vuoksi paljon poissa kotoa vuoden 1918 sisällissodasta lähtien. Hällfors-Sipilä kärsi yksinäisyydestä. Hän sai myös taiteilijana vähemmän huomiota, kuin miehensä, eivätkä kriitikot aina pitäneet häntä itsenäisenä taiteilijana. Hällfors-Sipilä hoiti kotityöt ja muun arjen sujumisen. Parilla oli vilkas seuraelämä ja he viettivät lomia saaristossa. Hällfors-Sipilä harrasti pianonsoittoa ja opiskeli musiikki-instituutissa Helsingissä 1910−1930-luvulla.

Suomessa säännöllisiä näyttelyitä alettiin järjestää vuonna 1946. Samana vuonna Hällfors-Sipilä sairastui skitsofreniaan, ja hänet vietiin Kellokosken mielisairaalaan, jossa hän asui seuraavat 28 vuotta kuolemaansa asti. Hällfors-Sipilä jatkoi sairaalassa etenkin akvarellien maalaamista.

2000-luvulla tutkimus paljasti, että Sulho Sipilä oli signeerannut Hällfors-Sipilän rohkeimpia teoksia omiin nimiinsä.

Tyyli

Hällfors-Sipilän työt olivat usein väreiltään intensiivisiä ja aiheiltaan naivistisia akvarelleja ja piirustuksia. Hän maalasi lähinnä maisemia, mutta myös asetelmia ja sisäkuvia. Vaikutteita hän oli saanut venäläisestä uusprimitivismistä ja avantgardesta. Greta Hällfors-Sipilä teki todennäköisessti Suomen ensimmäisen kollaasin "Keittiössä" 1910-luvulla. Sen toteutus oli tyylipuhdasta, eurooppalaista avantgardea. Teoksissa näkyvät erityisesti Henri Matissen, Marc Chagallin ja kubismin vaikutukset.

Greta Olga Hällfors-Sipilä, född 19 februari 1899 i Helsingfors, död 24 april 1974 i Tusby, var en finländsk konstnär.

Hällfors-Sipilä studerade vid Finska konstföreningens ritskola 1915–1917. Hon ställde ut första gången redan 1917, och många av sina arbeten målade hon i tjugo års ålder. Hon är känd för sina akvareller som ofta är naivistiska, men kan ha drag av ryska primitivister och rysk avantgardekonst. Kännetecknande för de små akvarellerna är en påfallande stark kolorit, och inflytande från till exempel Marc Chagall kan skönjas. Hon var gift med målaren Sulho Sipilä, med vars modernistiska måleri hennes eget har mycket gemensamt.