Erkki Adolf Koponen (27. joulukuuta 1899 Helsinki – 25. kesäkuuta 1996) oli suomalainen taidemaalari ja pikajuoksija. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1964.

Koponen opiskeli Taideteollisessa Keskuskoulussa 1915–1916, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1916–1919 ja 1920–1921 sekä myöhemmin André Lhoten akatemiassa Pariisissa. Koposen teoksia oli ensimmäisen kerran näyttelyssä vuonna 1917 ja Suomen Taiteilijaseuran yhteisnäyttelyihin hän osallistui vuodesta 1920 lähtien. Koponen osallistui kansainvälisiin näyttelyihin sekä Suomen taiteen näyttelyihin Oslossa 1946 ja 1950, Tukholmassa 1933 ja 1947 sekä Brysselissä, Haagissa, Prahassa, Varsovassa, Zürichissä, Firenzessä ja Pariisissa vuosina 1949–1950 sekä Lyypekissä 1952. Hän kuului Pro Natura -ryhmään. Koponen maalasi paljon muotokuvia ja teki useita monumentaalimaalauksia.

Erkki Koponen toimi taideopettajana STA:n koulussa vuosina 1947-65, rehtorina 1956-65 ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1947-50.

Taide-lehden päätoimittajana Erkki Koponen toimi vuosina 1959-1964. Hän totesi vuonna 1959 ilmestynessä Taide-lehden ensinumerossa, että maamme taide on ollut eristetyssä asemassa ja meidän on keskitettävä kaikki käytettävissä olevat keinot ja mahdollisuudet entistä kiinteämmän ja hedelmällisemmän kansainvälisen yhteyden aikaansaamiseen. Nykytaiteen museo oli esillä Taiteen pääkirjoituksessa vuonna 1961.

Erkki Koponen toimi jatkosodassa TK-piirtäjänä. Hänen piirroksiaan näkyi Aseveli-lehdessä. Hänen piirustuksiaan julkaistiin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kuviteussa painoksessa (1995).

Erkki Koponen tunnettiin Ollin pakinoiden (Väinö Nuorteva) kuvituksistaan Uudessa Suomessa ja pakinakokoelmissa. Koponen on tehnyt muun muassa Kemin kirkon alttaritaulun, Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin seinämaalauksen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston seinämaalauksen, Valkeakosken tehtaan seinämaalauksen ja Joensuun kaupunginkirjaston seinämaalauksen.

Erkki Adolf Koponen, född 27 december 1899 i Helsingfors, död där 25 juni 1996, var en finländsk målare och tecknare.

Koponen studerade vid Finska konstföreningens ritskola 1916–1921. Han målade främst stadsmotiv och figurbilder samt monumentalmålningar, bland annat altartavlan i Kemi kyrka (1951), en fresk i studentkårens bibliotek i Alkärr i Helsingfors (1958) och en väggmålning i Joensuu stadsbibliotek (1960). 1986 målade han sitt första abstrakta arbete och ställde ut tillsammans med Sam Vanni i Helsingfors konsthall. Åren 1927–1966 illustrerade han signaturen Ollis kåserier i Uusi Suomi.

Koponen undervisade vid Finlands konstakademis skola 1947–1965 och var dess rektor 1956–1965. Han verkade även som lärare vid Tekniska högskolan i Helsingfors 1947–1950.

Han innehade många förtroendeuppdrag i olika konst- och konstnärsorganisationer, bland annat ordförande för Målarförbundet 1950–1953 och Konstnärsgillet i Finland 1953–1964. Han var även huvudredaktör för tidskriften Taide 1959–1964. År 1954 erhöll han Pro Finlandia-medaljen och 1964 förlänades han professors titel.

I sin ungdom, på 1920- och 1930-talen, tillhörde Koponen eliten bland landets sprinterlöpare (rekord 10,6 på 100 m) och erövrade många finländska mästerskap.