Eemil Halonen (21. toukokuuta 1875 Lapinlahti – 5. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen realistinen kuvanveistäjä. Minna Canthin patsas Kuopiossa on Halosen teos. Hän veisti paljon muotokuvia ja hautamuistomerkkejä, kuten Eero Erkolle, Ernst Nevanlinnalle, Jaakko Häklille ja Sulevi Manniselle pystytetyt sekä myös Peuran sukuhauta-alueen muistomerkin.

Halonen aloitti puuseppänä. Hän sai taidekoulutusta Emil Wikströmin johdolla 1895–1897 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1896–1898. Halosen alkuvaiheen veistokset on veistetty puusta, mutta Lallukan liiketaloon Viipuriin tekemiensä veistosten myötä hän siirtyi graniittiin. Hän perusti Suomen ensimmäisen taidevalimon kotipitäjäänsä Lapinlahdelle, jossa on nykyisin hänen mukaansa nimetty Taidemuseo Eemil.

Eemil Halonen kuului Halosten taiteilijasukuun. Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Anna-Liisa o.s. Puurunen. Hänen sisaruksiaan olivat taidevalaja Arttu Halonen, kutomoyrittäjä Anna Halonen sekä taidemaalari Kalle Halonen. Halosen puoliso oli Alli o.s. Leinonen. Hän ja taidemaalari Pekka Halonen olivat serkuksia.

Teoksia

• Kuusi koristeveistosta, Lallukan liiketalo, Viipuri 1903–1904
• Haapatyttö, 1908
• Äiti ja lapset, graniitti, Suomi-Salaman talo Helsinki 1911
• Ernst Nevanlinnan hautamuistomerkki (Semper Excelsior) Hietaniemen hautausmaa, Helsingin, 1934 (kopiot Turun hautausmaalla ja Lapinlahden vanhalla hautausmaalla)
• Minna Canthin patsas, Kuopio 1937
• Muuruveden, Iisalmen, Kuopion ja Hiitolan sankaripatsaat

Emil Halonen, född 21 maj 1875 i Lapinlax i Savolax, död 5 november 1950, var en finländsk skulptör.

Emil Halonen var kusin till textilkonstnären Sohvi Halonen (1861-1920), dragspelstillverkaren Aapeli Halonen (1863-1927), målaren Pekka Halonen, målaren Antti Halonen (1870-1945) och violinisten Heikki Halonen.

Han utbildade sig först till snickare på Villmanstrands och Lapvesi yrkesskola. Han blev 1895 lärjunge till Emil Wikström på Finska Konstföreningens ritskola i Helsingfors, och studerade sedan i Frankrike, Ryssland och Italien. Med sina uttrycksfulla, folkligt arkaiserande skildringar av allmogetyper - till stor del skurna i träd, på vilket område han var banbrytande - förvärvade Halonen tidigt en beaktad ställning. Senare övergick alltmera övergått till en lyriskt betonad starkt idealiserande stil.