Eino Rafael Rapp (26. tammikuuta 1902 Helsinki – 20. heinäkuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, jonka erikoisalaa olivat henkilö- ja maisemamaalaukset. Hän toimi myös koristetaiteilijana.

Eino Rappin vanhemmat olivat taidemaalari Alex Rapp ja Anette Rapp omaa sukua Ollila. Hän kävi viisi luokkaa Helsingin uutta yhteiskoulua ja opiskeli taidetta Taideteollisen keskuskoulun koristemaalausosastolla 1921–1924 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1924–1926 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa 1944–1945. Lisäoppia Rapp hankki opintomatkoillaan Ruotsiin 1923, Viroon 1924, Latviaan 1924 ja Ranskaan 1929.

Rappin teoksia oli ensi kerran nähtävillä Helsingissä järjestetyssä taidenäyttelyssä 1923. Suomalaisissa yhteisnäyttelyissä hänen maalauksiaan oli esillä Suomen Taiteilijaseuran näyttelyssä 1923, 1926, 1928,1930, 1931, 1932, 1934, 1941, 1942, 1943, 1945, 1946 ja 1947. Hänen teoksiaan on valittu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin ja Helsingin kaupungin kokoelmaan. Taiteilijantyönsä ohessa Rapp opetti taidealaa Taideteollisessa keskuskoulussa 1948–1953. Hän oli Taidemaalariliiton, Suomen Taidepiirtäjien Liiton, Suomen Koristetaiteilijoiden Liitto Ornamon ja Helsingin Taiteilija-Aseveljien jäsen. Eino Rapp ja koristetaiteilija E. Fagerlund palkittiin kolmannella palkinnolla Eduskuntatalon seinämaalauskilpailussa 1930.