Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912). Järnefeltin tunnetuimpia töitä ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä. 

Järnefeltin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori Alexander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth (o.s. Clodt von Jürgensburg). Hänellä oli kahdeksan sisarusta: Kasper, Arvid, Ellida, Ellen, Armas, Aino, Hilja ja Sigrid. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin yksityisestä suomalaisesta alkeisopistosta 1881 Järnefelt opiskeli maalausta Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874 ja 1878 sekä Pietarin taideakatemiassa 1883–1886 ja 1886–1888 Pariisissa Académie Julianissa. Hän teki opintomatkoja 1894–1895 Italiaan ja Krimille 1899. Järnefelt lauloi veljensä Arvidin tavoin Ylioppilaskunnan Laulajissa. Järnefelt sai vaimonsa Suomalaisen teatterin näyttelijä Saimi Swanin kanssa viisi lasta, joista Heikki tunnetaan tutkijana.

Hän osallistui 1889 Pietarissa järjestettyyn venäläisten ja suomalaisten taiteilijain näyttelyyn sekä Mir iskusstvan järjestämään kansainväliseen näyttelyyn Pietarissa 1899.

Järnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös Suomen Taideakatemian jäsen ja puheenjohtaja. Eero Järnefelt oli vastaanottavainen 1800-luvun naturalistisille virtauksille. Hänen tuotantonsa oli korkeatasoista ja hän oli työssään kunnianhimoinen. Hänen sukutaustansa, joka yhdisti suomenkieliset kulttuuripyrinnöt ja pietarilaisen aristokratian taidepiirit, oli omiaan luomaan paatoksellisia ja runollisia teoksia.

1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahden Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa ja maalasi siellä teoksensa Isäntä ja rengit sekä viimeisteli Kaski-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan Kolilla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja, viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi Kolin maisemista useita teoksia, esimerkiksi maalauksen Syysmaisema Pielisjärveltä vuonna 1899. Taiteilija vieraili myös Tornionjokivarressa Turtolan kylässä pari kertaa. Marraskuussa 1933 hän oli Turtolassa paossa 70-vuotissyntymäpäiviään. Toisen kerran käynti tapahtui syksyllä 1935. Tiedon mukaan Järnefelt maalasi paikallisista ihmisistä ainakin kaksi muotokuvaa, mutta näiden säilymisestä ei ole tietoa. Hän asui Anundin kievarissa näillä käynneillään.

Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta-nimisen taiteilijakodin, joka valmistui 1901. Hän asui perheineen Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka, jolloin perhe muutti Helsinkiin. Tämän jälkeen he viettivät aikaa Suvirannassa vain kesäisin ja juhlapäivinä.

Järnefeltin 1800-luvun lopun taiteesta on nähtävissä samanaikaisen venäläisen, realistiseen ja iskevään kuvaukseen pyrkivän taiteen piirteitä. Hänen pääteoksekseen mainittu maalaus Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on harvoja tuona aikana Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa maaseutuväestön ankeaa elämää kuvattiin ihannoimatta.

Järnefelt kävi muun sukunsa tavoin Minna Canthin salongissa Kuopiossa.

Raahen kirkon alttaritaulu Heräävä toivo vuodelta 1926. Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulu, 1932 oli Eero Järnefeltin viimeiseksi jäänyt suuri työ.

Erik (Eero) Nikolai Järnefelt, född 8 november 1863 i Viborg, död 15 november 1937 i Helsingfors, var en finländsk målare.

Eero Järnefeldt var ett av nio barn till generallöjtnanten Alexander Järnefelt och Elisabeth Clodt von Jürgensburg. Han var bror till Kasper, Arvid och Armas Järnefelt och Aino Sibelius

Järnefelt studerade ett par perioder vid Finska Konstföreningens ritskola i Helsingfors 1874 och 1878 och vid konstakademin i Sankt Petersburg 1883–86, där bland andra Pavel Tsjistjakov och morbrodern Michail Clodt von Jürgensburg var hans lärare. Han studerade därefter i Paris 1886–88, 1889 och 1890–91. Först var han på Académie Julien för Tony Robert-Fleury och William Bouguereau och sedan på egen hand med inspirationskällor som Jules Bastien Lepage, Millet, Manet, Dagnan-Bouveret och Puvis de Chavannes. Senare på 1890-talet gjorde han också studieresor till Tyskland 1894–95 och till Italien 1894–95 samt 1897.

Järnefelt, vars solida tecknaregenskaper fått ett adekvat uttryck i hans mjukgrundsetsningar, var 1902–30 verksam som ritlärare vid Helsingfors universitet. År 1912 blev han professor, 1923 filosofie hedersdoktor. År 1931 blev han preses i Finlands konstakademi.

Järnefelt anslöt sig tidigt till det naturalistiska friluftsmåleriet i Frankrike men utvecklades sedan början av 1900-talet mot en koloristiskt rikare, mer dekorativ, fastän i grunden realistiskt uppfattad stil, i vilken seklets romantisk-nationella strömning i Finland fått ett av sina märkligaste, på en gång mest måttfulla och helgjutna uttryck.

Över Järnefelts landskapsmåleri vilar oftast en intim och dämpat svårmodig lyrik, medan hans realistiska folklivsskildringar från Finland, präglade av en lugn, satirbetonad humor, vittnar om samma skarpa iakttagelse och säkra karakteriseringsförmåga, samma djupa psykologiska förståelse och sakliga klarhet som kännetecknar hans porträttkonst. Denna mer objektiva och kritiska än temperamentsfulla och fantasirika läggning som gjort Järnefelt till en av Finlands mest betydande officiella porträttmålare framträder även i hans altartavlor samt i monumentalmålningarna Auroraförbundet (1916) och Florafesten (1920) i Helsingfors universitets aula.

Hans landskapsmålningar i gouache intar en förgrundsställning i hans senaste års produktion, beaktansvärda genom sin personliga friskhet och omedelbarhet i greppet och sin genomskinliga, lätta klarhet i färgen.

Han gifte sig 1889 med skådespelerskan Saimi Swan (1867–1944). Paret uppförde i början av 1900-talet villan Suviranta söder om Träskända vid Tusby träsk och ingick i Konstnärskolonin vid Tusby träsk. De bodde i Suviranta till 1917, och flyttade därefter till Helsingfors. Paret hade fem barn, däribland målaren Laura Kolehmainen Järnefelt (1904–85), som senare också bodde på Suviranta. Järnefelt är representerad vid Åbo Akademi.

Han var ledamot av Finlands konstakademi 1927–37 och i Konstakademien i Sverige från 1935. Järnefelts gravvård finns på Sandudds begravningsplats.