Eemil Aleksander (Eemu) Myntti (27. marraskuuta 1890 Vaasa − 29. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, jonka töille oli ominaista voimakas värimaailma.

Myntin vanhemmat olivat tehtailija Juho Myntti ja Maria Nissilä. Hän jätti koulun kesken reputettuaan ylioppilaskirjoituksissa ja päätti vuonna 1910 ryhtyä taiteilijaksi. Myntti oli aluksi Arthur Heickellin oppilaana ja matkusti sitten 1912 Pariisiin kauppaneuvos Frithiof Tikanojan tukemana, jossa hän opiskeli pari vuotta tutustuen muun muassa kubismiin. Myntin tauluja oli näytteillä ensimmäisen kerran 1916. Hänen parasta luomiskauttaan oli 1920-luku, jolloin hän seurusteli monien Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa.

Myntti oli saanut vuonna 1919 mesenaatikseen lankonsa kauppaneuvos Tikanojan. Tämän antaman taloudellisen tuen turvin hän saattoi omistautua yksinomaan maalamiselle kymmenen vuoden ajan ja teki muun muassa kolme pitkää ulkomaanmatkaa. Vuosina 1918–1921 hän harjoitteli maisemamaalausta asuen Etelä-Ranskassa, pienessä Cagnesin kaupungissa. Toisen matkansa hän teki vuosina 1922–1924 Italiaan ja Ranskaan ja maalasi useita henkilömuotokuvia. Kolmas matka vuosina 1928–1929 suuntautui taas Etelä-Ranskaan. Tällä matkalla autokuumeen valtaan joutunut Myntti osti helmikuussa 1929 seitsenpaikkaisen Renault-avoauton mesenaattinsa Tikanojan laskuun.

Ehkä tämän takia tai sitten Tikanojan vaimon ja Myntin sisaren Ruusa Elisabethin kuoleman johdosta vuonna 1930 kuukausipalkallinen mesenaattisuhde päättyi. Tikanoja osti kuitenkin myöhemminkin Myntin töitä. Öljyvärimaalausten ohella Myntti teki pastellimaalauksia omaperäisellä väritekniikalla ja hänen tuotantoonsa kuuluu myös akvarelleja, monotyyppejä ja etsauksia. 1930-luvulla Myntti hankki toimeentulonsa tilaustöiden avulla, tekemällä muun muassa henkilömuotokuvia. Hän toimi myös keksijänä, kehittäen muun muassa kölittömän purjeveneen ja napittoman paidan. Myntin tuotantoa on esillä Tikanojan taidekodissa Vaasassa, jossa säilytetään myös hänen arkistoaan.

Eemu Myntin puoliso vuodesta 1917 oli taidemaalari Ruth Eva Bremer. Eemu Myntin sisar taidemaalari Lyyli Visanti oli naimisissa arkkitehti, kuvataiteilija Matti Visannin kanssa.

Maalauksia

• Vanhoja rakennuksia, maisema Cagnes'sta. 1920
• Metsälampi. 1922
• Sateen jälkeen. 1922
• Saarijärven kirkko. 1922
• Joutsenkaulamadonnat. 1922–1924
• Uimarannalla. 1923
• Kylpyrantaa. 1928
• Biarritz. 1928
• Pippuripuut. 1928–1929
• Eksoottiset Mynthuskukat. 1928–1929
• Mustalaistytöt. 1928–1929
• Carmen. 1928–1929
• Jean Sibeliuksen muotokuva. 1930
• Mika Waltarin muotokuva. 1941
• Teoksia Valtion taidemuseon taidekoelmissa

Eemu Aleksanter Myntti, född 27 november 1890 i Vasa, död 29 augusti 1943 i Helsingfors, var en finländsk målare.

Myntti studerade i Paris 1912–1914, i Italien och Frankrike 1919–1921 och 1921–1924 samt i Frankrike 1928–1929. Han ställde ut första gången 1920 och uppträdde på 1920-talet som en kontrast till Novembergruppens mörkstämda måleri och tog intryck av den moderna konsten, inte minst kubismen. En fast punkt i Frankrike, där han målade många av sina färgsprakande och nervigt expressiva dukar, var staden Cagnes-sur-Mer. Där träffade han bland andra Henri Matisse, och där hade även Tyko Sallinen vistats i början av 1920-talet. Vid sidan av sina landskap, interiörer och stilleben i olja och akvarell, bland annat i Paul Cézannes stil, målade Myntti även porträtt och självporträtt. Sitt främsta stöd, både andligt och ekonomiskt – bland annat för sina långvariga vistelser utomlands – erhöll han av kommerserådet Frithiof Tikanoja, i vars konsthem och offentliga museum i Vasa han är väl företrädd. En minnesutställning över Myntti hölls i Helsingfors 1955. Senare större utställningar hölls bland annat i Tikanojas konsthem 1991 och i Tavastehus konstmuseum 1998.