Matti Edvin Hämäläinen (31. tammikuuta 1877 Jyväskylä – 5. huhtikuuta 1948) oli suomalainen kansakoulunopettaja, suojeluskuntajärjestön palveluksessa ollut everstiluutnantti, taidemaalari ja toimittaja.

Hämäläinen palveli vuosina 1895–1897 vapaaehtoisena Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonassa. Hän kävi neljä luokkaa Jyväskylän lyseota ja valmistui vuonna 1902 kansakoulunopettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista. Hän opiskeli kuvataidetta Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1902 ja 1906. Hämäläinen sai vaikutteita seminaarissa lehtorina toimineelta arkkitehti Yrjö Blomstedtilta. Hän otti osaa Jyväskylän Seminaarin museon perustamiseen ja museon kokoelmien keruuseen ja järjestämiseen. Hämäläinen maalasi muun muassa maisema-akvarelleja Toivakan erämaista.

Hämäläinen oli kansakoulunopettajana Luhangassa 1903–1904, Virolahdella 1904–1914 ja Jyväskylässä 1914–1918. Hän opetti Jyväskylässä järjestetyillä piirustuskursseilla 1909 sekä piirustus- ja käsityökursseilla 1911–1912. Hän oli myös Blomstedtin sijaisena piirustuksen ja käsityön opettajana Jyväskylän lyseossa ja opettajaseminaarissa. Lisäksi Hämäläinen oli toimittajana Kotitaide- ja Sana ja Miekka -lehdissä.

Hämäläinen osallistui vuonna 1917 suojeluskuntien perustamiseen Keski-Suomessa ja oli sisällissodan puhjetessa upseerina Jyväskylän suojeluskuntapiirin esikunnassa. Sodan aikana hänet siirrettiin Karjalan II rykmentin XI pataljoonaan, jonka mukana hän osallistui Antrean taisteluihin Hannilassa ja Viipurin vapautukseen. Hämäläinen toimi Jyväskylän suojeluskuntapiirin päällikkönä 1919–1932. Hänen sotilasarvonsa oli vuonna 1928 majuri. Vuoden 1932 Mäntsälän kapinan yhteydessä Hämäläistä epäiltiin virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, sillä hän ei ollut estänyt kapinallisia kokoontumasta Jyväskylän asemalle. Syytettä ei kuitenkaan nostettu.

Hämäläisen vanhemmat olivat vaskiseppä Matti Hämäläinen ja Eeva Lovisa Manninen. Edvin Hämäläisen poika oli arkkitehti Aulis E. Hämäläinen.