OSTETAAN ASKO JALO 1405 SOHVAKALUSTO
Ostamme myös nojatuolit ja sohvat yksittäin
ASKO Jalo 1405 vuodelta 1952
Ostamme myös kunnostusta vaativat huonekalut.
Arviointikäynti on täysin ilmainen, eikä velvoita toimeksiantoon. Teemme ilmaisia arviointikäyntejä koko Suomen alueella.
Ota yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse kuvien kera tai sovi ilmainen arviointikäynti.
Soita ja sovi ilmainen arviointikäynti!
Sähköpostitse hinta-arvio kahden tunnin sisällä!
Ripeä nouto, välitön maksu!
käteisenä tai tilisiirtona!041 473 8034 / info@ostetaanmyydaan.fi
uusepän poika, puuseppä Aukusti Avonius perusti Lahden Puusepäntehtaan Askon päivänä 6. syyskuuta 1918. Vuonna 1931 yhtiö vaihtoi nimensä Asko-Avonius Huonekalutehtaiksi ja tuotenimeksi otettiin tässä vaiheessa Asko. Myös perustaja vaihtoi sukunimensä Asko-Avoniukseksi.
Lahden Puusepäntehtaan ensimmäinen toimipaikka oli Vesijärvenkatu 3. Yritys alkoi valmistaa sarjatuotantona kohtuuhintaisia huonekaluja, aluksi kuuden henkilön voimin. Yhtiö sai 500 kirjoituspöydän tilauksen. Sitä toteuttaessaan yritys sai kehitettyä sarjatuotantoaan ja yhtiön tuotevalikoima laajeni nopeasti muihin kalusteisiin ja kokonaisiin kalustoihin. Askolla oli alusta asti tehtaansa lisäksi myös omia myymälöitä, ensimmäinen aloitti vuonna 1919. Vuonna 1923 yhtiö rakensi uuden tehtaan Lahden Vuoksenkadun varrelle. Uusi tehdas varmisti lopullisesti Aukusti Avoniuksen aseman maamme nykyaikaisen huonekaluteollisuuden uranuurtajana. Tällöin yrityksellä oli 48 työntekijää. Vuonna 1928 valmistui jälleen uusi tehdas Lahden rautatieaseman luo. Se oli silloin maan suurin ja ajanmukaisin tehdasrakennus. Samana vuonna yhtiö julkaisi ensimmäisen tuotekataloginsa. Uusinta tehdasta laajennettiin edelleen vuonna 1930, jolloin tuotantolaitosten yhteyteen sijoitettiin myös yrityksen pääkonttori.
1930-luvun alussa Asko laajensi omaa myymäläverkostoa perustamalla omia myymälöitä paikkakunnille, joissa yhtiöllä ei ollut jälleenmyyjiä. Laman aikana tehty laajentuminen ei kuitenkaan kannattanut, vaan myymälät suljettiin 1934 mennessä. Jatkossa Asko lähti vain osakkaaksi kauppiasvetoisiin myymälöihin.
Asko perusti myyntikonttorin Lontooseen 1931, ja Englannista tuli yhtiölle ensimmäinen tärkeä vientimaa. Vientiin meni etupäässä tuoleja. Vienti kasvoi kolmasosaan koko myynnistä.
Mallistoon ilmestyivät verhoillut nojatuolit 1930-luvulla ja huonekalut muuttuivat pelkistetympään suuntaan. Samoihin aikoihin mallistosuunnittelua alettiin tilata alan ammattilaisilta ja vuonna 1932 palkattiin ensimmäinen oma sisustusarkkitehti. Tuotteille ryhdyttiin antamaan kahden vuoden takuu, ja Asko käytti ahkerasti lehtimainontaa. Yhtiö kasvoi 1930-luvulla selväksi markkinajohtajaksi Suomessa. Yhtiön myynti nelinkertaistui vuosina 1933–1938 ja työntekijämäärä nousi 275:een.
Tehdasta laajennettiin taas 1937 ja perustettiin putkihuonekaluosasto, joka pian erotettiin UPO-tytäryhtiöksi. Vuonna 1940 tapahtui osayhtiöittäminen. Silloin syntyi Asko Tehtaat Oy, joka muodosti Tyylikalusto Oy:n ja UPO Oy:n kanssa konsernin.
Sodan jälkeen sen aiheuttamien vahinkojen ja Karjalan siirtolaisten uusien kotien myötä tuotanto keskitettiin välttämättömiin huonekaluihin, jotka kansanhuoltoministeriö määräsi myymään kohtuuhintaan. Tämän ajan suosikkeja oli muun muassa ruokailuhuoneen Siro-kalusto. 1940-luvun lopulla suunnittelijana aloitti Ilmari Lappalainen, jonka Laila-sohvakalusto tuli suosituksi. wiki
