Arthur Heickell (14. huhtikuuta 1873 Tornio – 28. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka maalasi runsaasti maisemia ja luontoaiheita. Hän maalasi myös kirkkojen alttaritauluja ja muotokuvia.

Arthur Heickell syntyi Torniossa 14.4.1873. Lapsia perheessä oli yhdeksän. Kirjapainon johtaja, sanomalehtimies Johan Vilhelm Heickell oli Arthur Heickellin veli. Kauppias Petter Heickell (1843–1909) ja Sofia Elisabet Bodin (1845–1919) olivat heidän vanhempiaan. Heickell oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli näyttelijä Maria Vilhelmiina Lindström joka toimi näyttelijänä Svenska Teaternissa Helsingissä. Arthur Heickellin toinen vaimo oli taidemaalari Alli o.s. Talpo. Ensimmäisestä avioliitosta oli kolme, lasta Paul, Harald ja Torsten, joista Paul Heickell ja Torsten Heickell toimivat myös taidemaalareina. Toisesta avioliitosta lapsia oli kaksi Arto ja Oso Heickell, joka oli niin ikään taidemaalari. Etenkin muotokuvat olivat Oso Heickellin ominta alaa.

Ura

Heickelliä on taiteilijana sanottu itseoppineeksi, mutta hän valmistui vuonna 1904 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Hän on mukana 20.3.1904 Ateneumin salissa otetussa valmistuneiden ryhmäkuvassa, jossa ovat myös muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski. Heickell opiskeli myös Saksassa Dresdenissä, Münchenissä ja Berliinissä vuosina 1904–1914.

Heickell kierteli maata 1920–1940-luvuilla kaupittelemassa taulujaan, joiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Wenzel Hagelstamin mukaan Heickell oli erittäin tuottelias maalari, joka pystyi tekemään jopa 30 taulua päivässä. Hänen mieliaiheitaan olivat meri, kukkivat omenapuut sekä Lappiin liittyvät aiheet. Hän maalasi myös romaniväestöä.

Heickellin ensimmäinen ateljee oli Erottajalla talossa joka tunnettiin nimellä Pirtti, nykyisen Bensowin talon kohdalla osoitteessa Eteläesplanadi 22. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän teki matkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän maalasi Copper Cliff -nimisen kaivoskaupungin suomalaiseen kirkkoon alttaritaulun. Matkojen jälkeen vuoteen 1926 Heickellillä oli ateljee Erottajalla Raken talon yläkerrassa.

Heickellin nimi löytyy ensimmäisestä taiteilijamatrikkelista "Suomen kuvataiteilijat 1926".Seuraavista matrikkeleista hänen nimeään ei enää löydy sillä hänet erotettiin Taiteilijaseurasta maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Heickell käytti nimimerkkiä E. Johansson oleskellessaan Ruotsissa sodan aikana.

Kuuluisia töitä

Tilgmannin kirjapaino tilasi vuonna 1921 Heickelliltä kuvan Mannerheimin suuresta paraatista Helsingissä 16.5.1918. Siinä valkoinen kenraali joukkoineen ratsastaa Helsingin pääkatua Kansallismuseon kohdalla. Maalauksesta tehtiin 2000 kappaleen värilitografiapainos, ja painokuvia on ollut sekä kotien että suojeluskuntatalojen seinillä. Alfred Kordelinin muotokuva on yksi Heickellin varhaisista pääteoksista vuodelta 1912. Heickellin maalaamia alttaritauluja on ainakin Auran, Kalkkisten, Reisjärven, Sievin, Sodankylän ja Syvänniemen kirkoissa.