Johan Knutson (28. heinäkuuta 1816 Allerum, Skåne, Ruotsi – 13. syyskuuta 1899 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen taidemaalari, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli huomattava Suomen merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija.

Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Hänen puolisonsa vuodesta 1866 oli Olivia Constantia Ehrenström (k. 1911).

Hän opiskeli Lundin litografian laitoksella, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa 1839–1840 ja Kööpenhaminassa 1838. Myöhemmin hän opiskeli myös Saksassa ja Itävallassa. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana. Hän oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja toimi piirustuksenopettajana Porvoossa 1844–1890.

Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä 1858, Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.

Johan Knutson on haudattu Näsinmäkeen Porvoossa.

Tuotanto

Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan "Finland framställdt i teckningar" kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen Karstulasta. Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.

Knutson laati myös maisemamaalauksia kuten Porvoon hevosmarkkinat ja Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Hänen teoksiinsa kuuluu myös muotokuva Runeberg metsästäjänä. Knutsonin teoksia on Ateneumin, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin Kaupunginmuseossa, Kansallismuseossa, Porvoon museossa sekä Hiekan taidemuseossa.

Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä

Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot:

• Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä 1869,
• Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimääräisessä kilpailussa 1869,
• Toinen palkinto ja hopeamitali taidenäyttelyssä Helsingissä 1876.

Teoksia

Hevosmarkkinat Porvoossa, 1845.

Sälinkään kartano, 1870-luku.

Cygnaeuksen huvila Helsingissä, 1870-luku.

Maisema Lapista (Saamenmaa), 1890.

Johan Knutson, född 28 september 1816 Allerum, Skåne, död 13 september 1899 i Helsingfors, var en svensk-finländsk konstnär.

Johan Knutson studerade måleri och grafisk teknik i Lund, Köpenhamn och Stockholm. Han var elev till Magnus Körner i Lund och utförde bland annat två bekanta blad från stadens stortorg. Han flyttade 1840 till Finland för att medverka i planschverket Finland framstäldt i teckningar och var 1844–1890 ritmästare vid gymnasiet i Borgå, där han avbildade sin kamrat Johan Ludvig Runeberg. Han och Pehr Adolf Kruskopf stod för de flesta illustrationerna i planschverket om Finland, som utgavs 1845–1852. Han utförde också landskapsbilder i olja, dels från Skåne, dels från Finland.

Han beskrev i början av 1840-talet gatulivet i Helsingfors i humoristiska grafiska blad, vilkas fortsatta utgivning dock förbjöds av polismästaren. Under Borgåtiden var Knutson mycket anlitad som porträttmålare och gjorde bland annat flera porträtt och figurbilder av Johan Ludvig Runeberg. Särskilt hans miniatyrporträtt blev uppskattade. På äldre dagar var han främst sysselsatt som landskapsmålare.

Borgå museum visar fler av hans målningar.